Monimutkaista valtionosuusuudistusta lykättiin viime vuonna vuodella eteenpäin. Ikonen lupaa uudistusta lausuntokierrokselle tänä syksynä.

Suuressa uudistuksessa erimielisyyttä on ollut esimerkiksi niin sanotuista sote-eristä ja siitä, huomioidaanko tuulivoiman verotulot tasausjärjestelmässä.

-  Nyt on otettu se aika, että löydetään mahdollisimman hyvä, tasapainoinen ratkaisu, Ikonen sanoo.

-  Me tuomme sen esityksen sitten siinä kohtaa, kun se on siinä mallissa, että se saadaan lausunnoille. Se on sellainen kokonaisuus, jossa kyllä sitten tullaan avaamaan nämä kokonaisuudet, hän pyörittelee.

Valtionosuusuudistuksen piti alun perin tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Viime vuoden lokakuussa Ikonen kuitenkin ilmoitti, että uudistus siirtyy vuodella eteenpäin vuoteen 2027.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN nimeämät selvityshenkilöt ehdottivat raportissaan joulukuussa, että sote-erät poistetaan järjestelmästä vanhoina sote-uudistuksen häntinä.

Julkisuudessa RKP on vastustanut sote-erien poistamista. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoi heinäkuussa STT:lle, että puolueen on mahdotonta hyväksyä sitä.

-  Kyllä olen kokenut, että meillä on ollut ihan hyvä keskusteluyhteys, Ikonen vastaa kysymykseen Adlercreutzin ulostulosta.

-  Tämä valtionosuusjärjestelmä on tosi monimutkainen kokonaisuus. Se on vielä enemmän rikki kuin mitä osattiin alkuvaiheessa hahmottaa.

Ikonen korostaa, että löydettävän ratkaisun pitää vastata mahdollisimman hyvin kuntien tilanteeseen sote-uudistuksen ja TE-uudistuksen jälkeen. Uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien tehtäviin, joista suuria ovat nykyisellään esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus ja TE-palvelut.

VIIME päivinä on kuultu uutisia kuntien talousvaikeuksista. Kuntaliiton kyselyn mukaan suuressa osassa kuntia on paineita lisäsopeutuksiin.

Kuntaliitto on kiinnittänyt myös huomiota kuntien veroprosenttien eriytymiseen. Ero on jo nyt suuri pienimmän kunnallisveroprosentin eli Kauniaisten 4,7 prosentin ja suurimman eli Pomarkun 10,9 prosentin välillä.

Kuntaliiton tilaaman laskelman mukaan ero pienimmän ja suurimman välillä voisi olla jopa lähes 19 prosenttiyksikköä.

Ikonen huomauttaa, että laskelmassa ei ole huomioitu, etteivät kunnat todennäköisesti antaisi veroprosenttiensa nousta näin korkeiksi vaan sopeuttaisivat talouttaan. Taloudessa tulee erilaisia aikojakin.

-  Jos näin kriisiytyvä tilanne kuntataloudessa alkaisi olla, että jouduttaisiin näihin korkeimpiin verotasoihin, varmasti jo käynnistettäisiin arviointimenettelyjä, Ikonen lisää.

IKOSEN mukaan valtionosuusuudistus ei tule ratkaisemaan kuntien vaikeaa taloustilannetta. Hänen mukaansa se voi olla palanen, jonka myötä järjestelmä vastaa paremmin kuntien tehtäviä.

-  Samaan aikaan kuntien on todella tärkeää itse jatkaa omaa tasapainottamistyötään, menojen hallintaa ja tehdä töitä kasvun tuomiseksi omalla alueellaan. Verotulot kasvavat myös yritystoiminnan ja ihmisten työllistymisen kautta, hän sanoo.

-  Sitten tarvittaessa, jos näyttää siltä, että tarvetta on ja yksin ei selvitä, niin rohkeasti yhteistyötä tai tarvittaessa liitosta. Liitosta voi harkita myös ihan vapaaehtoisesti kuntien välillä.

Hallituksen toimista Ikonen nostaa vos-uudistuksen lisäksi esiin normien keventämisen ja sen selvittämisen, voisiko eri kunnilla olla erilaisia lakisääteisiä tehtäviä.

Ikonen myös ennakoi, että vos-uudistus ei tule kerralla valmiiksi, vaan tulevienkin hallitusten pitäisi uudistaa järjestelmää.