– Olen ilolla seurannut, miten eri tahoilta on noussut esityksiä perhevapaiden uudistamiseksi. Perhevapaiden keskiössä on oltava lapsi ja perhe. Perhevapaajärjestelmää on kehitettävä yhdessä työelämälainsäädännön kanssa, sillä tavoitteena on oltava nykyistä joustavampi perhevapaajärjestelmä, joka huomioi sekä perheet että myös työelämän tarpeet. Tavoitteena on oltava myös, että perhevapaita jaetaan nykyistä tasaisemmin miesten ja naisten välillä. Tämä parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja eläkekertymää vähentäen siten myös tulevaa eläkeköyhyyttä, Kiljunen sanoo.

– On valitettavaa, että hallitukselta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys perhepolitiikan kehittämisestä. Suomi poikkeaa päivähoidossa naapureistaan. Muissa Pohjoismaissa 3-5 vuotiaista lapsista lähes kaikki osallistuvat varhaiskasvatukseen, Suomessa 65%. Ruotsissa kaikille kolme vuotta täyttäneille tarjotaan 15 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa ja vain tämän ylittävältä ajalta peritään kohtuullinen maksu. Työelämä, lainsäädäntö ja perheystävällinen ilmapiiri tukevat perheen valintoja. Tästä syystä osa-aikatyö on pienten lasten vanhemmilla 3-4 kertaa yleisempää kuin Suomessa ja isät käyttävät myös vanhempainvapaaoikeuksia enemmän, joiden seurauksena kotihoidontuki on osoittautunut vähäiseksi.

– Suomessakin perhepolitiikkaa on kehitettävä kokonaisuutena. Tavoitteena tulisi olla lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ja maksuton varhaiskasvatus 20 tuntia viikossa 3-vuotiaasta alkaen tukemaan hyvinvointia ja työllisyyttä. Tämän lisäksi meidän tulee kannustaa vanhempia kannustaminen hoitovastuun jakamiseen. Samalla on tunnistettava lapsiperheiden erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Meidän pitää tukea esimerkiksi opiskelijaperheiden, osa-aika- tai vuorotyötä tekevien perheiden erilaisia elämäntilanteita, Kiljunen summaa.