Keskustelu ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja sen kattavuudesta on tärkeää. Nyt ainakin kaikki tietävät, että ansiosidonnaisen saaminen vaatii työssäoloehtojen täyttymisen lisäksi työttömyyskassan jäsenyyden, vaikka myös kassoihin kuulumattomat maksavat lakisääteisiä työttömyysvakuutusmaksuja.

Lähtökohta tälle keskustelulle oli hieman outo. Tähän saakka lähinnä työttömyysturvan leikkaamista ajanut kokoomus oli yllättäen löytänyt humaanin ihmisen sisältään, kun se vaati, että ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia työssä käyviä. Ei sentään. Esityksen takana on halu kepittää ja heikentää ammattiliittoja.

Kokoomus ei ole vastannut siihen, miten ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kustannetaan. Sen hintalapuksi arvioitiin viime hallituskaudella enimmillään 280 miljoonaa euroa, jos nykyisestä tasosta pidetään kiinni.

EK oli jo aiemmin esittänyt muutoksia työttömyysturvaan sen kannustavuuden parantamiseksi. Ansiosidonnaisen kohdalla se merkitsisi korvaustason leikkaamista, todennäköisesti alusta, keskeltä ja lopustakin. Eli keppi konsultoi.

EK myös esittää, että ansiosidonnaista hallinnoisi esimerkiksi Kela tai tätä varten perustettava rahasto. Ei kuulosta kovin toimivalta tai kustannustehokkaalta. Kela on jo nyt hidasliikkeinen möhkäle. Ja mihin tarvittaisiin uutta rahastoa, kun työttömyyskassoilla on tarvittava osaaminen? Jos ammattiliiton kassa arveluttaa, voi jo nyt liittyä yksityiseen YTK-työttömyyskassaan.

Pari vuotta vanha tutkimus (Susanna Grimm-Vikman, Turun yliopistosto) avaa todellisia syitä sille, miksi kaikki eivät kuulu työttömyyskassoihin. Osa ei tiedä kassajäsenyydestä, mutta moni jättää tietoisesti itsensä – etenkin nuoret ja yrittäjät – ”vakuuttamatta” työttömyyden varalle. Yksi tekijä on myös työelämän pirstaleisuus. Ansiosidonnainen edellyttää 26 viikon työssäoloehdon täyttymistä. Keikka- ja pätkätöissä se on pitkä aika. Osa myös laskee, että matalan palkan takia ansioturva ei juuri nouse työmarkkinatukea korkeammaksi.

Hallitus on tällä kaudella tekemässä selvitystä työttömyysturvasta. SDP:n kansanedustajalla ja sosiaaliturvakomitean varajäsenellä Matias Mäkysellä on tähän pohdinnan arvoinen ajatus. Hän esittää, että työnantaja maksaisi jokaisen työntekijän palkasta osuuden työttömyyskassalle. Tässä niin sanotussa ulosvalinta-mallissa työntekijällä säilyisi valinnanvapaus ja halutessaan hän voisi ilmoittaa työnantajalle toisen kassan tai ettei halua kuulua mihinkään kassaan. Tällä estettäisiin se, että joku jäisi kassan ulkopuolelle tiedon puutteen takia. Tämän lisäksi Mäkynen pitää nuorten kannalta tärkeänä lyhentää työssäoloehtoa ja parantaa korvaustasoa.