Kommentti: Reijo Paananen kertoi tänään pienen tarinan Kinnulasta — sen lisäksi SDP:n puoluesihteerikisa on taas lähtöpisteessä

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kertoi tänään pienen tarinan Kinnulasta. Tai ei se tarina kerro varsinaisesti Kinnulasta, ja kertoo kuitenkin. Kuka edes on kuullut Kinnulasta?

Reijo Paananen on.

Kinnula sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa Suomenselän vedenjakaja-alueella. Asukkaita ei ole kuin 1700. Tuppukylä, sanoisivat useimmat. Kuten useimmissa pienissä suomalaiskunnissa, myös Kinnulassa keskusta on selvä ykkönen. Ei SDP:kään aivan hunningolla ole: sillä on kolme paikkaa valtuustossa — yhtä monta kuin kokoomuksella.

Paananen on käynyt Kinnulassa. Hän kertoi puoluevaltuuston edessä sunnuntaina, kuinka oli käynnillään kuullut paikallisilta, ettei kunnassa ollut käynyt yksikään SDP:n puoluejohtoa edustava päättäjä 27 vuoteen.

27 vuoteen.

Paananen nousi puoluesihteeriksi vuonna 2012. Hän oli hakenut tehtävään ennenkin, silloinkin kun muuan Mikael Jungner tuli valituksi. Jungnerin osin kaoottisen kauden jälkeen Paananen on istunut puoluesihteerinä neljä ja puoli vuotta. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita vuonna 2014.

Nytkään vastaehdokkaista ei voi sananmukaisesti puhua, koska emme tiedä, onko Paananen ehdolla.

Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntakuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi on edelleen ainoa, joka on kertonut tavoittelevansa SDP:n puoluesihteerin paikkaa helmikuun puoluekokouksessa. Kuntsi sanoi Demokraatin haastattelussa syyskuussa tarjoavansa selkeän vaihtoehdon.

Monien kulmakarvoja saattoi kohottaa seuraavan kappaleen loppuosa:

— Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä.

Kuntsi ei kävisi Kinnulassa. Hän toi heti rohkeasti esiin sen, mitä häneltä ei kannata odottaa, jos hän tulee valituksi. Kuntsi puhuu poliittisen organisoinnin, järjestämisen merkityksestä ja viittaa muun muassa Barack Obaman kampanjoihin.

Reijo Paananen oli sanonut vain päivää aiemmin Demokraatille, että kaipaa keskustelua tehtävän luonteesta.

– Nyt on aika miettiä sitä, mihin puoluesihteeriä seuraavilla vaalikausilla ja puoluekokouskausilla tarvitaan. Mikä on se keskeisin juttu, mitä nyt haetaan. Tätä kautta sellaiset ihmiset, jotka huomaavat, että tämähän on just sellaista missä olen hyvä, voivat tulla esille ja asettua ehdolle.

Tosiasiassa Paananen toistikin sen, minkä oli sanonut jo syyskuussa.

Tätä keskustelua ei ole juuri käyty, korkealla tai matalalla, tai sitten sitä on käyty jossain, jonka olemassaolosta edustamani media ei ole ollut tietoinen.

Siitä ei ole ollut tietoinen myöskään puoluesihteeri Paananen, joka ilmoitti tänään olevansa käytettävissä työmarkkinoilla helmikuun jälkeen. Paananen sanoi myös, että jokainen hänen vastuullaan ollut linjaus, ohjelma ja asiakirja on kirjoitettu. Monet paikallaolijat, minä mukaan lukien, ja puhetta muualta käsin kuunnelleet otaksuivat Paanasen sanoneen, että työ on valmis ja ettei hän hae jatkoa puoluesihteerinä.

Tosiasiassa Paananen toistikin sen, minkä oli sanonut jo syyskuussa. Toisin sanoen: millaista puoluesihteeriä nyt haetaan?

Kun Paananen valittiin puoluesihteeriksi, kaivattiin kentän kiertäjää. Digiorientoituneen Jungnerin jälkeen oli tilaus perinteisemmälle puoluesihteerille. Paananen on ollut se puoluesihteeri. Nyt tilanne tuntuu olevan jossain näiden ääripäiden välissä. Vanhan tarpeen ja uuden kaipuun keskellä. Ja ehkä se on siksi epämääräinen.

Puoluesihteerin valitsee SDP:ssä puoluekokous. Puheenjohtajalla on sananvaltaa, mutta puoluekokousedustajat äänestävät itsenäisesti. Paananen on oikeassa siinä, ettei hänen kaipaamaansa keskustelua ole käyty tai jos on käyty, se ei ole hänenkään tiedossaan. Mutta mitä hänen avoimen, hämmentävänkin ulostulonsa jälkeen seuraa?

Demariväen tunnelmia Paanasen puheesta, jossa hän ilmoittautui yhtäaikaa työmarkkinoille ja ehkä puoluesihteerikisaan, kuvasti esimerkiksi kansanedustaja Joona Räsäsen twiitti:

”Ei se ihme ole, jos meitä välillä syytetään siitä, että ei mene viesti perille.”

SDP:n puoluesihteerikilpailu on toisin sanoen lähtöpisteessään. Reijo Paananen haluaa edelleen lisätietoa siitä, millaista puoluesihteeriä haetaan. Hanna Kuntsi on ehdolla. Kukaan muu ei ole kertonut aikeistaan. Sen verran tänään kuitenkin liikahti, että Milttonin Brysselin toimiston johtava asiantuntija Antton Rönnholm kertoi harkitsevansa ehdolle lähtöä.

Syyskuusta tilanne eroaa eniten siten, että nyt on marraskuu.

Keskustelua aiheesta

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta