Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon (JHL) on tullut uusilta jäseniltä viestiä, että työttömyyskassan lisäksi nyt arvostetaan myös muita liittojen palveluita kuten lakiasianapua.

– Porukka tajuaa, kuinka tärkeää tällaisessa tilanteessa on ammattiliiton työttömyyskassan ja muiden palveluiden, eli koko palveluverkon toiminta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo Demokraatille.

Niemi-Laine näkee, että nyt käydään – liike-elämän termein ilmaistuna – taistelua markkinaosuuksista. Siinä hyvät palvelut ratkaisevat.

Niemi-Laine ei lähde arvioimaan ”kilpailijoiden” toimintaa, mutta muistuttaa yhdestä merkittävästä erosta ammattiliittojen ja Yleisen työttömyyskassan (YTK) – joka tunnetaan myös Loimaan kassana – välillä:

SAK:n jäsenpäällikkö Eija Harjula kertoi Demokraatin haastattelussa, että jäsenhakemusten määrän nousu SAK:laisissa liitoissa vaihtelee. Harjulan mukaan erityisesti Palvelualojen ammattiliittoon on tulossa paljon väkeä, jopa tuhansittain. Myös esimerkiksi Teollisuusliittoon tulee nyt jäseniä.

– Nyt haetaan selkänojaa ja ay-liike on aika luonteva taho monille, Eija Harjula sanoi Demokraatille.

Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula kritisoi blogissaan suoraan YTK:n toimintaa. Hän pitää YTK:n markkinointia aggressiivisena ja osin harhaanjohtavana. Rantamaula arvioi, että tämän perusteella moni on valinnut työelämän turvakseen pelkän työttömyyskassan ilman ammattiliittojen palveluja.

”Maksatuksen viivästyminen lisää jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevien murhetta ja huolta. Herää kysymys, onko YTK:lla edellytyksiä jatkaa toimintaansa – puhumattakaan kassaan liittyvästä YTK-yhdistyksestä? Saattaa olla, että tässä yhteydessä puhkeaa vähän suurempikin kupla”, Rantamaula kirjoitti blogissaan ja jatkoi:

”Lupausten lunastamisen sijaan YTK nostaa kädet pystyyn, pyrkii kaatamaan vastuut valtion ja muiden kassojen syliin. Kaiken lisäksi kassa politikoi vaikealla tilanteella omien intressiensä edistämiseksi.”

Blogissaan Rantamaula viittaa YTK:n, joka on Suomen suurin työttömyyskassa, antamaan varoitukseeen vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä. Jäsenkyselyn perusteella YTK odottaa saavansa lähiaikoina jopa 100 000 päivärahahakemusta. Tavallisesti YTK käsittelee vuodessa noin 40 000–50 000 niin sanottua ensimmäistä hakemusta.

YTK:n mukaan alkuvaiheessa ongelma ei ole rahojen riittävyys, vaan hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen.

Sen mukaan nykyjärjestelyin hakemusmäärä saadaan käsiteltyä ensi vuoden alkuun mennessä. Laki määrää nykyisellään, että päätös etuudesta pitää antaa 30 päivässä.

YTK onkin esittänyt, että työnantaja jatkaisi osittaista palkanmaksua ja valtio korvaisi tämän. Tämä malli on joissain maissa käytössä.

Lisäksi YTK on ehdottanut, että poikkeusajaksi määritettäisiin erityinen lomautetun päiväraha, jonka perusteet voitaisiin hakea suoraan tulorekisteristä.