Politiikka
15.3.2018 16:11 ・ Päivitetty: 15.3.2018 18:30
“Kun näin jouduttiin edellisen kerran tekemään, puuhattiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä” – Kansanedustajien omat eläkkeet käsittelyssä Arkadianmäellä
Eduskunnassa keskustellaan parhaillaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä. Asia nousi täysistuntosaliin kansalaisaloitteen myötä.
Aloitteessa esitetään kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamista. Sen mukaan myös kaikki eduskunnan jättävät kansanedustajat pitäisi saada sopeutumisrahan piiriin.
Kansanedustaja, entinen ministeri Jukka Gustafsson (sd.) totesi salissa, että kansalaisaloitejärjestelmää täytyy jälleen kehua.
– Tämä nostaa merkittävän asian keskusteluun, hän totesi.
Hän kuitenkin huomauttaa olevan selvää, että ihmisillä menee keskustelussa sekaisin vanha sopeutumiseläke sekä uusi sopeuttamisraha.
– Järjestelmää korjattiin vuonna 2011. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että osinko- ja pääomatuloja koskeva virhe pitää korjata, Gustafsson totesi.
– Meidän pitää, hyvät kollegat, myöskin kuunnella kansan oikeustajua. Onhan tässä nyt sen kaltaista moraalitonta kikkailua, joita ei oikein Suomen kansanedustaja voi hyväksyä.
Lisää aiheesta
Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat toimineet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta. Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat eläkettä suppeampia.
Aloite sopeutumiseläkkeen poistamisesta keräsi yli 70 000 kannatusilmoitusta. Eduskuntakäsittelyn vaatimuksena on 50 000 ihmisen kannatus.
Kokoomuksen konkaripoliitikko Pertti Salolainen nosti keskustelussa esiin lisäksi, että myös ministerien eläkkeistä on keskusteltava asian tiimoilla.
– Olen toimintut 8 vuotta ministerinä, mutta en saa siitä eläkettä. Nykyiset ministerit taas saavat, Salolainen totesi.
Hän korostikin, että jos asiaa nyt kerran käsitellään, pitää myös tähän epäkohtaan puuttua.
Minulla ei ole poliittisen uran suhteen enää ollut leimautumisen pelkoa.
Vasemmistoliiton Jari Myllykoski puolestaan kevensi pitämäänsä puheenvuoroa toteamalla, että kansanedustajien sopeutumiseläkkettä voisi nimittää työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Niin ikään vasemmistoliittoa edustava Markus Mustajärvi toi esiin, kuinka kansanedustaja voi poliittisessa toimessaan leimautua siten, että se vaikeuttaa työnsaantia. Hän kuitenkin toteaa, kuinka hänellä ei sitä pelkoa ole ollut.
– Muistan kuinka kaksikymppisenä metsäalan opiskelijana kuulin, kuinka metsäalan isoherra vannoi Savukosken jätkien kuullen, että hän ei ikinä tuota kommunistia palkkaa, Mustajärvi letkautti.
– Siinä suhteessa minulla ei ole poliittisen uran suhteen enää ollut leimautumisen pelkoa.
Mustajärvi totesi myös pitävänsä kansalaisaloitejärjestelmää hyvänä ja hänen mukaansa kyseinenkin aloite pitää käsitellä asianmukaisesti.
– Toivon kyllä, että poliittisella järjestelmällä on selkärankaa ja ryhtiä niin paljon, että tässä vaiheessa korjattaisiin tämä pääomatuloilla kikkailu ja laitettaisiin ne samaan asemaan kuin ansiotulo.
– Sitten tehtäisiin myös iso uudistus, jossa käytäisiin läpi palkat, työnteon ehdot sekä eläke- ja avustajajärjestelmä läpi kokonaisuutena, ei osasina julkisuuden paineessa.
Tällä hetkellä pääomatulot eivät vaikuta ansiotulon tavoin kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen.
Myös Esimerkiksi julkisuudessa on kerrottu, kuinka entinen ministeri Suvi Lindén ei maksa itselleen yrityksestä palkkaa ollessaan sopeutumiseläkkeellä. Samalla Lindénin konsulttiyrityksen tulos kolminkertaistui, ollen viime vuonna 53 000 euroa.
Möys sotasyyllisyysoikeudenkäynnit nousivat esiin.
RKP:n kansanedustaja, entien puheenjohtaja Stefan Wallin puolestaan löysi puheenvuorossaan vertauskuvia aina sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä asti.
– Suomen eduskunnalla ei ole tapana harrastaa takautuvasti toimivaa lainsäädäntöä. Päinvastoin, Suomen eduskunta on välttänyt takautuvasti toimivaa lainsäädäntöä.
– Kun näin jouduttiin edellisen kerran tekemään, elettiin oikeusoppineiden mukaan 1940-lukua ja puuhattiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä. Ovatko sopeutumiseläkkeet oikeasti tähän verrattavissa oleva asia, Wallin kysyi.
Kysymys nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla.
Kysymys nousi torstaina esiin myös eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten Rami Lehdon kysyttyä Sipilän hallituksen kantaa asiaan.
Pääministeri Juha Sipilä kuitenkin korosti eläkerjärjestelmän muuttamisen olleen aikaisemmin eduskunnan käsissä.
– Niin on myös tällä kertaa tarkoitus toimia. Puhemies onkin käynnistänyt selvitystyön. Nämä eivät ole hallituksen esityksen alaisia, vaan eduskunta ratkoo tämän asian itse, Sipilä totesi.
Myös puhemies Paula Risikko puuttui puheeseen sen verran toteamalla, että asia ratkaistaan tämän kevään aikana.
– On ollut hienoa, että puhemiehet ovat olleet aktiivisia asiassa, Jukka Gustafsson totesikin viitaten niin Risikon kuin tämän edeltäjän Maria Lohelan (sin.) aktiivisuuteen asian tiimoilta.
Jutun kuva vaihdettu klo 18:12.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.