Kunnissa uudistukselta ja tulevilta palveluilta odotetaan erilaisia asioita, Kuntaliiton elinvoima ja talous -yksikön kehittämispäällikkö Erja Lindberg summaa. Ainakin asiakaslähtöisyyttä, lähipalveluita ja entistä parempaa lähidemokratian toteutumista. Kunnissa nähdään nyt myös parempi mahdollisuus vaikuttaa itse elinvoimaansa.

– Kunnilla on ollut iso maksuvastuu pitkittyneestä työttömyydestä, mutta työkalut sen korjaamiseen ovat olleet enemmän te-toimistoilla. Kunnissa nähdään, että työllisyys liittyy kuntien elinvoimaan isolla tavalla ja kunnille on myös tärkeää, että kuntalaiset voivat hyvin.

Kuntaliitolla on uudistuksen keskellä Lindbergin mukaan ennen muuta tiedonjakajan rooli. Yksi keskeinen kohderyhmä on päättäjät. On tärkeää, että heillä on hyvä ote ja ymmärrys uudistuksesta.

Kunnille syntyy nyt uusi valtionosuustehtävä. Uudistuksen ytimessä on niin sanottu kannustava rahoitusmalli. Kunta hyötyy taloudellisesti silloin, kun kuntalainen työllistyy.

– Mutta näin on, että rahoitusmalli myös luo painetta miettiä erilaisten palvelujen vaikuttavuutta ja tavoitteellisuutta. Että ne ovat oikeasti sille yksittäiselle työnhakijalle sopivia ja auttavat häntä eteenpäin.

TYÖTTÖMIEN keskusjärjestössä ollaan odottavalla kannalla. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakosken mielestä olennaista on, että muutokseen on valmistauduttu riittävästi.

– Se on tärkeintä, että saadaan pidettyä kaikista ihmisistä kiinni – että ketään ei jätetä palveluitten ulkopuolelle.

Hän antaa muutoksen keskellä huolta erityisesti pitkäaikaistyöttömistä, jotka ovat hänen mukaansa jo nyt pahasti paitsiossa.

– Se huolettaa, että meneekö kaikki vaikuttavuuden ehdoilla – että palvellaan vain sitä joukkoa, josta saadaan maksimaalinen hyöty eli jotka työllistyvät todennäköisimmin. Palvelu menee heidän kohdallaan tavallaan hukkaan, koska iso osa joukosta voi työllistyä myös ilman sitä palvelua.

Lindbergin mukaan olennaista onkin rakentaa sujuvia polkuja työllistymiseen niille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä.

Haapakoski pitää tärkeänä, että jokaisella työllisyysalueella ymmärretään hyvin koko se ekosysteemi, jossa työllistymistä edistetään.

– On tärkeää, että olisi hyvät yhteydet hyvinvointialueelle, jotta on myös sote-puolen asiantuntemus ja palvelut tarjolla työttömille. On muistettava myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä yritysten roolit, hän sanoo.

Kuntaliiton Lindberg on samaa mieltä. Kunnissa on tärkeää huomioida ja hyödyntää kaikki palvelut ja osaaminen, mitä tarjolla on. Hän huomauttaa, että työnhakijoiden palvelujen lisäksi kuntiin tulevat myös työnantajien palvelut.

– Henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden palvelut on tärkeää linkittää paremmin yhteen, jotta tiedämme millaista työvoimaa tarvitaan ja pystymme ennakoimaan sitä koulutuksenkin avulla. Vuoropuhelun myötä löydetään ehkä paremmin myös piilotyöpaikkoja ja voidaan tarjota esimerkiksi osatyökykyisille räätälöidympiä työtehtäviä.

Työttömyyskassat saavat vuodenvaihteesta alkaen tarjota työllistymistä edistäviä palveluja. Lindberg näkee myös kassat kuntien yhteistyökumppaneina ja huomauttaa, että Tanskassa kassoilla on melko iso rooli työllisyysasioissa. Hän toivoo, että uudistus voisi tuoda Suomessakin lisää hyvää työttömien palveluihin.

ERJA Lindberg näkee te-palvelujen siirron kunnille ja siellä jo työllisyyspalveluissa työskenteleville mahdollisuutena kehittää palveluja aivan uuteen kuosiin yhdessä te-toimistoista siirtyvien ammattilaisten kanssa.

– Kunnat ovat aika innoissaankin siitä, että voi olla vähän innovatiivisempi ja miettiä, voisiko asioita tehdä toisella tavalla.

Koko Suomen te-toimistojen henkilöstöä tehtävien siirtoa koskevissa yt-neuvotteluissa edustaneet pääluottamusmiehet – Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon Michaël Vanamo ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Sini Horttanainen kertovat, että henkilöstö on sitoutunut siihen, että uudistuksesta tehdään hyvä ja onnistunut.

– Siirtyvä henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. He tietävät, mitä työllisyydenhoito on paikallisesti ja alueellisesti, Vanamo sanoo.

– Sen eteen tehdään kovasti töitä, että siirtymästä olisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille tai henkilöstölle. Ettei esimerkiksi palveluihin tule asiakkaiden työttömyysturvan vaarantavia katkoksia, eikä henkilöstön tarvitsisi muuttaa pitkiä matkoja työn siirtymisen vuoksi, Horttanainen kuvaa.

HENKILÖSTÖ siirtyy valtiolta kunnille. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tarkemmin katsoen kuvio on monisyisempi.

– Viidentoista te-toimiston porukka pirstaloituu 45 työllisyysalueelle, Michaël Vanamo kuvaa.

Työllisyysalueet vastaavat työllisyyspalvelujen hallinnollisesta järjestämisestä. Järjestämisen tapoja on monia ja työllisyysalueiden sisällä on useita eri toimijoita. Vanamon mukaan 45 alueen sisällä on liki 80 työnantajaa.

Vanamo itse on nyt virkavapaalla Uudenmaan te-toimistosta, mutta kun hänen päätoimisen pääluottamusmiehen pestinsä loppuu syksyllä 2026, hän siirtyy Kerava-Sipoon työllisyysalueen palvelukseen.

Vanamon mukaan työntekijät tietävät nyt, mille työllisyysalueelle he sijoittuvat, mutta lopullinen työnantaja on vielä joillakin alueilla kysymysmerkki. Saman nostaa esiin myös Sini Horttanainen.

– Se ehkä herättää epävarmuutta ja saa ihmisen hakemaan jotain muuta työtä. Koko tämän prosessin ajan on pelätty, että tulee tietovuotoa ja asiantuntijuutta katoaa, kun on niin paljon asioita ilmassa, hän sanoo.

Kuntaliiton Erja Lindberg kertoo, että kunnissa saatiin ennen juhannusta tietää siirtyvien henkilöiden nimet. Lokakuun loppuun mennessä tarkentuvat heidän palvelussuhteidensa tiedot.

– Kunnat ovat jo lähestyneet siirtyviä henkilöitä, kyselleet toiveita ja on ollut yhteisiä palavereja ja muuta. Se, missä kukakin työskentelee ja millaisissa työtehtävissä, saattaa muuttua. Tarkoitus on ollut, että yhdessä mietitään kunkin osaamisen ja toiveiden mukaan, hän sanoo.

MILLAISIA huolia uudistukseen liittyy? Sini Horttanainen tietää, että kaikki uudistukseen liittyvät tahot tekevät taatusti kaikkensa, että siirtymä on kaikin puolin sujuva. Silti se huolettaa.

– Pelkään, että palveluihin voi tulla katkoksia haluttiin sitä tai ei. Jos järjestelmä ei ole käytössä heti vuodenvaihteessa, kukaan ei pääse tekemään työttömyysetuuden saamiseen tarvittavia lausuntoja. Se on se pahin kauhuskenaario.

Kuntaliiton Erja Lindberg vahvistaa, että kaikki paukut todella laitetaan siihen, että kaikki sujuu jouhevasti.

– Kyllä kunnissa on kääritty hihat. Keha-keskuksella (ely-keskusten ja te-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus) on iso rooli tietojärjestelmissä ja siellä on iso panostus tähän. Yhteisvoimin teemme parhaamme, että hommat sujuvat tammikuussa.

Henkilöstö kyselee pääluottamusmies Michaël Vanamolta hyvin paljon palkkaukseen liittyvistä asioista. Työntekijät siirtyvät kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirin. Työllisyysalueiden välillä voi olla eroja palkkauksessa.

– Nyt valtion puolella on ollut sama palkkausjärjestelmä Hangosta Utsjoelle – samasta tehtävästä sama palkka. Nyt vaikuttaa myös se, minkälaisia nimikkeitä tullaan käyttämään työllisyysalueilla. Ihmisiä mietityttää myös tehtävänkuvan sisältö eli mitä kaikkea asiantuntija työllisyyspalveluissa tekee sitten tammikuussa 2025.

HENKILÖSTÖN riittävyys ja julkisen talouden tilanne herättävät myös huolta. Lakisääteiset tehtävät pitäisi saada tehdyksi – onko siihen riittävästi euroja ja porukkaa? Sini Horttanaisen mukaan nytkin te-toimistoissa on ollut hankaluuksia saavuttaa vuonna 2022 voimaan tulleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vaatimuksia.

– Olen huolissani, miten käy, kun resurssit pienenevät ja hajaantuvat pienempiin yksiköihin.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa keskeisessä roolissa on paitsi työnhakijan omatoiminen työnhaku myös yksilöllinen palvelutarpeen arviointi sekä tiivis työnhaun tuki ja muut palvelut. Kuntaliitto on toivonut malliin normien purkua isolla kädellä.

– Se ei ole ihan tätä päivää, että lailla säädellään, kuinka usein työtöntä haastatellaan. Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Joku saattaa tarvita tukea harva se päivä ja jollain on ihan selvä polku. Toivoisin tähän sellaista resurssiviisautta, että käytettäisiin niitä niukkenevia resursseja järkevällä tavalla. Asiakaslähtöisesti ja räätälöidysti, Erja Lindberg sanoo.

Lindbergin mukaan suurin nyt käsillä olevaa uudistusta koskeva huoli on raha. Valtio, kunnat, hyvinvointialueet, kolmas sektori – kaikkialla jaetaan tällä hetkellä niukkuutta, hän kuvaa.

Jukka Haapakoski pohtii, ovatko työttömät eri puolilla Suomea jatkossa yhdenvertaisessa asemassa, jos palveluissa kapasiteetti vaihtelee alueittain. Työttömien tilanne on muutenkin synkkä. Hallituksen leikkaukset osuvat kovaa ja alkavat vasta nyt realisoitua. Ansiosidonnaisen leikkaukset kasvattavat sitä joukkoa, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

– Se on sellainen byrokraattinen mylly, joka tekee työllistymisestä entistäkin kitkaisemman. Kun ollaan epäinhimillisellä toimeentulon tasolla, se näkyy ennen pitkään toimintakyvyssä ja resilienssissä – kyvyssä keskittyä työntakuun ja ylipäätään hoitaa omia asioita.

Sini Horttanainen ei toimi enää jutun julkaisuhetkellä pääluottamusmiehenä eikä työskentele te-toimistossa, vaan on sittemmin siirtynyt töihin JHL:n Satakunnan aluetoimistoon.

Juttu on ilmestynyt Demokraatin aikakauslehdessä 17/2023.