Toukokuussa A-kassan johdossa aloittanut Sami Aapro kuvaa hypänneensä liikkuvaan junaan. Valmistautuminen palvelujen laajenemiseen aloitettiin jo yli vuosi sitten, kun hallitusohjelman kirjaus tuli tietoon. Millä mielin uudistus otetaan vastaan? Innolla, Aapro kiteyttää. A-kassan palvelupäällikkö Elina Laine komppaa.

– Innolla ja myös jännityksellä, että miten jäsenet ottavat sen vastaan ja miten tämä lähtee meillä etenemään. Ihmeitähän me emme voi tehdä, mutta eihän se työpaikan saaminen kuitenkaan mikään ihme ole – se on lopulta aika tavallinen asia. Pienestä se on kiinni, parhaassa tapauksessa, Laine sanoo.

– Työllistyminen vaatii sen yhden oikean osuman. Se on sekä meidän että jäsenistön etu – ja isossa mittakaavassa koko maan etu – että saadaan ihmiset yhdistettyä työpaikkoihin. Jos voimme olla siinä avuksi, mielellään otamme tällaisen tehtävän vastaan, Aapro täydentää.

ALKUUN ei tiedetty, millaisia mahdollisuuksia työllistymistä edistävien palvelujen tarjoamiseen käytännössä avautuisi, mutta matkan varrella suunnitelmat ovat täsmentyneet ja hioutuvat vielä lisää nyt loppuvuonna.

Kaikkea tätä on Aapron mukaan makusteltu, mutta hänen mukaansa A-kassan ”ykkösjuttu” ainakin alkuun ovat erilaiset neuvonta- ja ohjauspalvelut. Yhteistyötä on tehty myös A-kassan taustaliittojen kanssa.

– Pystymme hyödyntämään liittojen jo olemassaolevia palveluja. Se on varmasti suurin etumme. Meidän ei tarvitse alkaa itse räätälöidä kaikille mahdollisille aloille omia palveluja, Aapro sanoo.

LAINE kertoo, että esimerkiksi Teollisuusliitolla ja Rakennusliitolla on erittäin kattavat työllisyys- ja urapalvelut, joiden käyttöä kassan palvelut voivat jatkossa tukea. Niillä on valikoimassaan esimerkiksi erilaisia neuvontapalveluja, webinaareja, koulutuksia ja työnvälitystä.

Ammattiliitot eivät tiedä jäsentensä työllisyystilanteesta, ellei jäsen siitä itse kerro. Liitot eivät siis voi markkinoida palvelujaan kohdennetusti työttömille jäsenilleen. Lakimuutoksen jälkeen kassat saavat vinkata liittojen palveluista.

– Me tiedämme työttömän jäsenemme ammattiliiton, näemme missä hän asuu ja tiedämme myös hänen työllisyysalueensa tilanteen. Voimme neuvoa hänet sellaisiin palveluihin, joista on hänelle hyötyä, Laine sanoo.

Laineen mielestä palveluja kehittäessä on olennaista miettiä, keille tarjotaan mitäkin ja puntaroida, millaista palvelua työttömyyskassan on ylipäätään mielekästä tarjota omana tuotantona.

– Postilainen tarvitsee webinaarilta ehkä jotain hieman erilaista kuin vaikkapa Näyttelijäliittoon kuuluva kassan jäsen. Meillä jäsenten kirjo on melkoinen.

– Emme myöskään ala tehdä tårta på tårtaa. Työllisyyspalveluissa on mielestäni yleisestikin se suuri ongelma, että saat samaa asiaa eri luukuilta – esimerkiksi yhtäkkiä kaikkialla tarjotaan cv-palveluita, koska se on muotia, Laine kuvailee.

TYÖTTÖMYYSKASSALAIN muutoksen lähtökohta on, että kassat tarjoavat yksityistä palvelua, joka ei korvaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluita. Julkista rahoitusta ei ole luvassa. Kassojen ei tarvitse palveluja tarjota, eikä työttömällä ole velvollisuutta niihin osallistua. Aapro ja Laine näkevät kassojen roolin julkista palvelua täydentävänä.

– Tämä ei siis mene niin, että alkaisimme pakkosyöttää jäsenillemme palvelua, se ei ole meidän tehtävämme. Se on sitten työvoimaviranomaisten tehtävä hoitaa sitä velvoittavaa osuutta, Sami Aapro kiteyttää.

Laine kuitenkin pohdiskelee, voiko käytännön tasolla käydä niin, että viranomainen voikin ohjata työttömän johonkin kassan tarjoamaan palveluun, jolloin osallistuminen olisikin pakollista.

– Tämä on ehkä vähän akateeminen kysymys, kuriositeetti, josta on vaikea sanoa mitään, kun nämä asiat ovat ihan uusia meille myös.

Vuodenvaihteessa te-palvelut siirtyvät valtiolta kuntiin. Laine katsoo, että tulevaisuudessa kassojen pitää tehdä yhteistyötä työllisyysalueiden kanssa palvelujen yhteensovittamiseksi.

– Työllisyysalueillahan nähdään, mihin työttömyyskassaan ihminen kuuluu. Hehän voivat silloin neuvoa, että katso millaista palvelua kassassa on ja kehottaa olemaan meihin yhteydessä, Laine maalailee.

Työttömyyskassassa työskenteleville uudistus tietää jonkin verran lisää työtä, mutta Laine arvioi, että esimerkiksi uutta työvoimaa palveluja varten tuskin tarvitsee palkata.

– Tämä varmasti pikkuisen lisää sitä yksittäisen palvelutapahtuman viemää aikaa. Mutta jos me saamme vähänkin nopeutettua muutamankin jäsenemme työllistymistä, se melkein maksaa itsensä takasin jo siinä. Monet kysymykset ovat sellaisia, joihin osa meidän työntekijöistämme osaisi ja haluaisi vastata jo nyt, mutta sitä mahdollisuutta ei virallisesti ole ollut.

1. TAMMIKUUTA 2025 A-kassa täyttää kolme vuotta. Aikoinaan Teollisuuden työttömyyskassan, Rakennusalan työttömyyskassan ja Työttömyyskassa Finkan yhdistymisestä syntynyt A-kassa kasvaa kolmivuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Paperityöväen työttömyyskassa sulautuu A-kassaan, joka saa näin 12 500 uutta jäsentä. Samalla A-kassan kanssa yhteistyötä tekevien ammattiliittojen määrä nousee tusinaan. Kassanjohtaja Sami Aapro pohtii, että nyt on hyvä sauma hieman myös pysähtyä.

– Meillä on ollut sulautumisia, kassa on kasvanut, eikä ehkä ole ollut sellaista kunnon pysähtymisaikaa, että lähdettäisiin miettimään kassan oman identiteetin rakentamista. Itsellä on vielä tutustumismeininki päällä ja pystyn katsomaan myös ulkopuolisen silmin – sitä pitää nyt tehdä ennen kuin olen jo niin sisällä, että en enää näe kassaa uusin silmin.

Toukokuussa eläkkeelle jääneen kassanjohtaja Irene Niskasen seuraajana aloittaneelle Aaprolle on jo kertynyt runsaasti kokemusta työttömyyskassojen eri tehtävistä – käsittelijästä kassanjohtajaan. Aiemmin hän on johtanut Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT:tä sekä työttömyyskassa Nomitia. A-kassan johtajaksi hän siirtyi Opetus ja tiede -työttömyyskassan lakiasiainpäällikkön tehtävästä.

– Vaikka A-kassa on hyvin erilainen paikka kokonsa ja taustajärjestöjensä puolesta kuin aiemmat työpaikkani, on toimintaympäristö sama ja tuttuja ihmisiä on sekä täällä A-kassassa että kassanjohtajakollegoina muissa kassoissa. On ollut helppo hypätä remmiin.

NIIN kliseinen kuin sanonta liikkuvaan junaan hyppäämisestä onkin, sitä Aapro on nyt päässyt viljelemään. Hänen aloittaessaan hommat työllisyyspalvelujen suunnittelun parissa olivat jo käynnissä ja täyttä höyryä oli jo edetty isossa yhteistyöhankkeessakin.

– Meillä on Koko-kassan ja YTK:n kanssa yhteinen projekti päällä. Tällä hetkellä Suomen neljätoista työttömyyskassaa käyttävät kahta maksatusjärjestelmää, joilla etuuksia maksetaan. Olemme rakentamassa kokonaan uutta, Aapro kertoo.

Kassojen kolmikko perusti viime syksynä yhteisen it-yhtiön Kallio Softwaren, joka rakentaa uuden etuuskäsittelyjärjestelmän ja tuottaa myös muita kehitys- ja ylläpitopalveluita kassoille. Kilpailutukset on tehty ja järjestelmän rakentaminen on käynnissä. Uusi järjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuonna 2026.

– Yhteistyö on sujuvaa. Meillä on vahva yhteinen intressi, että saamme jatkossakin hoidettua jäsentemme asioita parhaalla mahdollisella tavalla, Aapro sanoo.