Kuntalehden tietojen mukaan lakipaketin sisällöstä aiotaan kertoa julkisuuteen kesäkuun alussa, mutta lausuntokierrokselle paketti ei silloin vielä ehdi.

Viivästys johtuu siitä, että hallituksen huhtikuun alussa tekemissä linjauksissa otettiin mukaan valinnanvapausasiaa ja monituottajamallia niin paljon, että valmisteltavaksi tuli asioita, jotka piti alun perin päättää vasta kesällä tai alkusyksyllä. Mukaan tuli esimerkiksi paljon kohua herättänyt julkisen tuotannon yhtiöittäminen, josta ei ollut aiemmin sovittu.

– Ei lausuntokierrokselle kannata laittaa semmoista esitystä, mistä puuttuu oleellisia elementtejä, sanoo soten projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) Kuntalehdelle.

Noin 300-sivuisen lakipaketin kääntäminen ruotsiksi vie aikaa sen verran, että lakipaketti lähtenee lausuntokierrokselle ehkä kesäkuun lopussa.

STM:stä kerrotaan Kuntalehdelle, että virallisen lausuntokierroksen pitäisi kestää vähintään 10 viikkoa, mutta siihen ei voi laskea heinäkuuta, koska se on loma-aikaa.

Vaikka siis luonnokset saataisiin lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa, kierros päättyisi vasta syyskuun lopussa.

Järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslain muutos ja sote-tuottajien rekisteröimis- ja valvontalaki muodostavat valtavan kokonaisuuden, joka herättää kovaa keskustelua myös kunnissa.

Kuntalehden tietojen mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmän uusiminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi asiaksi.

Virkamiestasolla yksi malli on valittu, mutta poliittinen päätös mallista saataneen kuun lopussa. Silloin pitäisi julkistaa myös ehdotetun mallin kuntakohtaiset vaikutukset.

Tarkoitus on, että nykyisiä kuntien valtionosuuskriteerejä pyrittäisiin jäljittelemään niin paljon kuin mahdollista.

Uutuutena kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen tuotaisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin eli ns. hyve-kannustin.

Kaavailussa on myös uusi tasausmekanismi, joka tasoittaa muutoksen suuruutta, joka johtuu sote-menojen ja -tulojen irtoamisesta kuntataloudesta.

Kuntaliiton vastustama verokatto on edelleen suunnitelmissa.

Kunnallisveroprosentista leikattaisiin ensin esimerkiksi 12 prosenttiyksikköä, koska sote siirtyisi maakuntien järjestämisvastuulle. Jäljelle jäävää veroprosenttia ei saisi liikutella kuin rajojen puitteissa.

Valmistelussa on lähdetty siitä, että rajoitus tulisi määräajaksi, todennäköisesti vuosiksi 2019-2021. Kunnille annettaisiin tässä ratkaisussa myös mahdollisuus laskea veroprosenttiaan, mutta vain rajojen sisällä.

Alustavan kaavailun mukaan vuonna 2019 kunnat voisivat nostaa tai laskea veroprosenttia korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä. Seuraavan kahden vuoden aikana kunnat voisivat liikutella veroprosenttia ylös tai alas korkeintaan yhden prosenttiyksikön verran yhteensä.