Kuntaliiton hallitus käsitteli torstaina liiton alustavaa lausuntoa lakiesityksiin.

Kuntaliitto ehdottaa huomattavia rajoituksia valtion oikeuteen ohjata päätöksentekoa maakunnissa. Se kokee valtion suoran operatiivisen puuttumisen maakuntien toimintaan ongelmallisena. Tältä osin sääntelyä tulisi lakiluonnoksissa ehdotetusta purkaa olennaisesti.

Lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Kuntien ja maakuntien yhteistyö ja mahdollisuus sopia palvelujen hoitamisesta olisi turvattava.

– Kuntaliitto kritisoi aika voimakkaasti sitä, että itsehallinto jää uudistuksessa aika suppeaksi. Maakunnille jää liian vähän liikkumavaraa, Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Kuntaliitto katsoo, että esitykset valtakunnallisista tukipalvelukeskuksista ja maakunnan palvelulaitoksesta tulee poistaa.

Yhden valtakunnallisen toimitilayhtiön sijaan pitäisi muodostaa useita maakuntien ohjauksessa olevia alueellisia toimitilayhtiöitä. Maakuntavaltuustolla tulee olla suorat vaikutusmahdollisuudet sen vastuulla olevien palveluiden strategisiin linjauksiin ja omaan palvelutuotantoon.

Kuntaliitto epäilee, että asiakaslähtöinen palvelujen integraatio ei toteudu esitetyssä mallissa. Valinnanvapausmalli tulee valmistella siten, että se ei johda väestön hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntymiseen.

Kunnilla pitää Kuntaliiton mukaan olla mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuottamiseen omistamissaan yhtiöissä.

Kuntaliiton käsityksen mukaan maakuntien edellytykset keskipitkällä aikavälillä selvitä sille laissa määrätyistä tehtävistä ja velvoitteista ovat heikot. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä.

– Maakuntien rahoitus tulee olemaan haasteellinen kysymys. 3 miljardin euron säästötavoitteet, toisaalta maakunnan sisäinen taloudellinen ohjaus alijäämän kattamisvelvollisuuksineen tulee tiukaksi. Tulee olemaan haastavaa vastata palvelulupauksiin, Arto Sulonen huolehtii.

Kuntien osalta ongelma on Sulosen mukaan se, että hallituksen esitysluonnokseen ei sisälly kattavia laskelmia siitä, miten se kohtelee kuntien taloutta.

– Meillä ei ole dataa, että pystyisimme laskemaan uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset yksittäisen kuntien talouteen, Sulonen sanoo.

Kuntaliitto arvioi, että yksittäisiä kuntia joutuu suurten taloudellisten haasteiden eteen heikentyneen tulorahoituksen vuoksi ja kuntien investointimahdollisuuksien heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti kokonaistalouden kehitykseen.

Kuntaliitto vastustaa sitä, että maakuntauudistuksessa puututtaisiin kunnan oikeuteen päättää tuloveroprosentistaan. Sulosen mukaan tälle Kuntaliiton kanta on jyrkkä ei.

– Kuntien verotusoikeus kuuluu kuntien itsehallintoon.

Kuntien valtionosuusjärjestelmästä on Kuntaliiton mukaan tulossa erittäin vaikeasti hahmotettava. Uuden järjestelmän valmistelu pitää aloittaa heti.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero (sd.) korosti, että liitossa luotetaan niihin päättäjiin, jotka ovat alueella, kunnissa ja jatkossa maakunnissa.

– He keskenään näkevät, miten palvelut organisoidaan ihmisten parhaaksi alueella. Enemmän pitäisi olla joustoa, että kunta ja maakunta voivat keskenään neuvotella.