Mikä saisi varttuneemmat työntekijät jatkamaan työelämässä pidempään? Parempi terveyden tila ja se, että oma taloudellinen tilanne olisi pakottanut jatkamaan töitä.

Näin vastasi tiedotteen mukaan lähes 800 alle 75-vuotiasta vanhuuseläkkeen saajaa, jotka vastasivat työeläkeyhtiö Elon asiakaskyselyyn.

Peräti joka viides vastaaja kertoi, että olisi voinut jatkaa työelämässä, mikäli tarjolla olisi ollut joustavuutta, kuten mahdollisuus tehdä töitä osa-aikaisesti.

– Meillä on edelleen tehtävää, jotta työpaikoilla mietittäisiin, miten joustoista tehtäisiin kiinteä osa työelämän kaarta. Työajan lisäksi työtehtävien keventäminen pitäisi olla normaali käytäntö työpaikoilla eikä tämä saisi koskea vain pikkulapsien vanhempia, vaan kaiken ikäisiä työntekijöitä, sanoo Sandell tiedotteessa.

Elon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto pitää tulosta paljon puhuvana. Ikäluokkien pienentyessä työpaikoilla tullaan näkemään konkreettisesti, miksi konkareista kannattaa pitää kiinni.

Pelkästään Suomen suurin vientiliitto, Teknologiateollisuus ry on arvioinut alan tarvitsevan yli 100 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jo tällä hetkellä on pulaa erityisosaajista.

– Tällä hetkellä työmarkkinoilla kysyntä on alamaissa, mutta suhdanteen helpottuessa ollaan nopeasti tilanteessa, jossa työvoima on kiven alla. Työpaikoilla täytyy tottua ajatukseen, että kollegana on seitsemänkympin hujakoilla oleva osaaja. Asenteiden ravistelua tarvitaan varmasti jokaisen meidän kohdalla, kommentoi Veirto tiedotteessa.

ALLE 75-vuotiaiden eläkkeensaajien näkemykset siitä, miten konkareihin suhtaudutaan työelämässä eroavat merkittävästi keskenään. Joka kolmas (33 prosenttia) arvioi, että kokemusta arvostetaan työelämässä.

Toisaalta 36 prosenttia Elon asiakaskyselyyn vastanneista eläkeläisistä arvioi, että vanhemmat työntekijät nähdään jopa rasitteena. Tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin Elon vastaavassa, vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä.

– Työelämä näyttäytyy eri ihmisille eri lailla. On tosi myönteistä, miten moni kokee, että kokemus on voimavara työnantajien ja työkavereiden silmissä. Mutta onhan meillä edelleen liikaa sitä asennetta, että konkari ei pärjää nykyisessä varsin kovatahtisessa työelämässä. Elon kyselyiden mukaan konkarit ovat päinvastoin kaikista innostuneimpia työstään, sanoo Sandell.

Hänen mukaansa on sanottava ääneen, että suomalaisessa työelämässä on edelleen ennakkoluuloja.

– Meidän pitäisi oppia katsomaan jokaista ihmistä yksilönä, eikä oman ikäluokkansa tai taustansa edustajana. Konkareilla on myös näytön paikka: on vahvistettava omaa asennetta siitä, että haluaa oppia uutta nopeasti muuttuvassa työelämässä ja on valmis panostamaan uusien roolien omaksumiseen.

Työpaikoille tarvitaan Sandellin mukaan lisäksi avointa vuoropuhelua siitä, minkälaisia työtehtäviä ja mitä vastuita jo eläkeiässä oleville ihmisille olisi tarjolla.

MITEN yli kuusikymppiset jaksaisivat työelämässä entistä pidempään? Katja Veirton mukaan tämän kysymyksen lisäksi pitäisi miettiä, miten osa konkareista saataisiin jaksamaan töissä nykyiseenkin alimpaan eläkeikään saakka.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut noin 50 prosenttia vuosien 2017-2024 välillä.

– Monen kuusikymppisen kohdalla fysiikka tulee vastaan, jos työuran varrella on tehty raskasta fyysistä työtä. Työpaikoilla on otettu isoja askeleita eteenpäin siinä, miten työtä kevennetään ja muokataan niiden konkareiden osalta, joilla työkyky alkaa rakoilemaan.

– Mutta vielä enemmän voidaan tehdä. Yksi iso asia on hoitoon pääsyn vaikeudet. Ihmisten pitäisi päästä nykyistä sujuvammin hoitoon, jotta työelämä ei tyssää viimeisinä työvuosina pitkiin sairauslomiin ja leikkausjonoihin.

Asiakaskyselyn vastaukset kerättiin 4.-17. marraskuuta 2025 välisenä aikana sähköpostikyselyllä. Kyselyyn vastasi 855 vanhuuseläkkeellä olevaa alle 75-vuotiasta.