Talous
3.12.2025 07:05 ・ Päivitetty: 3.12.2025 07:05
Kyselytutkimus: Suomalaisyrityksiä ei tunneta, koska niitä ei markkinoida – ”Mennään kengännauhabudjetilla”
Suomalaiset teollisuus- ja teknologiayritykset käyttävät markkinointiin keskimäärin vain 1-2 prosenttia kokonaisbudjetistaan, ja siinäkin kuvitellaan usein pelkän digimainonnan riittävän. Tutkimukseen osallistui sata suomalaista yritystä.
Suomen taloutta hidastaa ”tuntematon jarru”. Yksi selitys ainakin teollisuus- ja teknologiayritysten kasvun jarrulle näyttäisi kyselytutkimuksen mukaan olevan heikko asiakastuntemus ja tunnettuus kansainvälisillä markkinoilla.
Tutkimusyhtiö IRO Research haastatteli markkinointitoimisto VML:n pyynnöstä sadan suomalaisen teollisuus- ja teknologiayrityksen ylintä johtoa kansainvälisistä kasvutavoitteista, kasvun esteistä sekä keinoista päästä tavoitteisiin. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten koko vaihteli 15 miljoonasta eurosta miljardiin.
Tiedotteen mukaan tuore tutkimus osoittaa, että samaan aikaan, kun heikko tunnettuus koetaan suurimpana kasvun esteenä, ei markkinointiin tehdä juurikaan panostuksia. Markkinointibudjetin osuus yritysten liikevaihdosta on keskimäärin 2,3 prosenttia.
Yli puolella yrityksistä markkinointibudjetti on alle prosentin liikevaihdosta. VML Finlandin toimitusjohtaja Lars Schulmanin mukaan se ei ole käytännössä yhtään mitään.
– Isotkin yritykset markkinoivat kengännauhabudjetilla, hän ihmettelee tiedotteessa.
Schulmanin mukaan markkinointi nähdään usein vain digimainontana, vaikka teollisuusyritysten pitäisi kehittää kilpailukykyään panostamalla maineen, tunnettuuden ja asiakasymmärryksen kasvattamiseen pitkäjänteisesti.
Lisää aiheesta
– Moni ajattelee, että hyvä tuote myy itse itsensä. Ei myy, jos ei kukaan edes tiedä tuotteesta.
TUTKIMUKSEN mukaan valtaosa etenkin yli 100 miljoonan euron yrityksistä budjetoi ensi vuodelle enintään 10 prosentin kasvua, josta noin puolet tulee ulkomailta tai viennistä. Schulmanin mukaan kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen vaatii huomattavasti nykyistä isompia panostuksia markkinointiin.
– Nykytasolla voi korkeintaan pitää vähän verkkosivuja pystyssä, käydä muutamilla messuilla ja postata välillä jotain LinkedIniin, Schulman kommentoi.
Myös Turun yliopiston markkinoinnin työelämäprofessorin ja N2-konsernin toimitusjohtajan Alex Niemisen mukaan asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee konsensus, että markkinointi – tai oikeammin sen puute – on suomalaisyritysten akilleenkantapää.
Vastikään Lontoossa markkinointialan tapahtumassa vierailleen Niemisen mukaan muualla puhutaan kriisistä, kun markkinointiin käytetään “vain” noin 7,7 prosenttia liikevaihdosta.
– Nyt tutkittujen suomalaisyritysten markkinointipanostukset ovat noin kolmasosa hälyttävän matalana pidetystä markkinointi-investointien tasosta, Nieminen sanoo tiedotteessa.
Niemisen mukaan tämän voi nähdä suomalaisyritysten eräänlaisena käänteisenä menestysverona. Mitä enemmän yritys pyrkii kasvamaan, sitä enemmän markkinoinnin ali-investoiminen sitä jarruttaa.
– On yllättävää, miten vähän julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota suomalaisyritysten markkinointi-investointien katastrofaalisen matalaan tasoon.
KUITENKIN kyselytutkimuksen mukaan kansainvälisen kasvun lähteinä pidetään useimmin uusia asiakkaita, erityisesti alle 50 miljoonan euron yrityksissä.
Suurimmat esteet kansainväliselle kasvulle ovat vastaajien mielestä brändin tai tuotteen tunnettuus sekä myös hinnoittelu. Pienemmille yrityksille brändin tai tuotteen tunnettuus on selvästi suurempi haaste kuin suuremman liikevaihdon omaaville yrityksille.
Tiedotteen mukaan valtaosalla yrityksistä vuoden 2026 markkinointibudjetti on yhtä suuri kuin vuonna 2025, mutta reilu neljännes aikoo sitä kasvattaa. Yritykset, jotka hakevat voimakkaimmin kasvua ensi vuonna, investoivat eniten markkinointiin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.