Tiedotteessa kerrotaan, että lapsen osaamiseen ja koulupolkuun vaikuttaa esimerkiksi perheen taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle lapsi sattuu syntymään.

– Kansakunnan sivistys, laadukas koulutus ja vahva osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen perusta. Olemme syystäkin ylpeitä Suomen koulujärjestelmästä ja siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä koulussa ja opiskella niin pitkälle kuin haluaa. Signaaleja koulutuksen yhdenvertaisuuden heikentymisestä on viime vuosina kuitenkin tullut yhä enemmän, Pekkarinen kommentoi tiedotteessa.

Lapsiasianeuvottelukunta sai tilannekuvaa asiasta syksyn kokouksissaan (oppimisen tuen uudistus 11. syyskuuta ja oppilaan taustan vaikutukset oppimiseen 13. marraskuuta) ja pohti keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseen.

– Tiedämme varsin vähän koulutusuudistusten todellisista vaikutuksista. Emme siis tiedä edes sitä, onko uudistuksista ollut haittaa vai hyötyä. Kuntien toiminnan arviointi perustuu itsearviointiin, aluehallintovirastot valvovat vain kanteluiden perusteella ja tutkimukset eivät tarkastele tilannetta kovinkaan kattavasti.

Suomessa lasten koulupolkuja määrittävät yhä enemmän esimerkiksi perheiden taloudellinen tilanne ja se, mille paikkakunnalle ja mihin päin Suomea lapsi sattuu syntymään. Heikosti toimeen tulevista perheistä tulevilla yläkoululaisilla on oppimisen arviointien ja Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan monella tavalla muita heikompi tilanne.

Yhtenä ratkaisuna koulutuksen eriytymiseen Suomessa on otettu käyttöön uusi oppimisen tuen malli perusopetuksessa. Se tuli voimaan tämän lukuvuoden alusta alkaen.

– Valtakunnallisia uudistuksia tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida, että kunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat viedä läpi uudistuksia. Vaarana onkin, että esimerkiksi kuntien valtionosuusleikkaukset heijastuvat suoraan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämiseen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen huomautti lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa.

SOTEUUDISTUKSEN jälkeen lasten ja nuorten palvelut ovat yksi kuntien tärkeimpiä tehtäviä ja samalla merkittävimpiä menoeriä. Kuntatalous on monessa kunnassa hankalassa jamassa ja esimerkiksi työttömyyden kasvusta aiheutuu kunnille tällä hetkellä arvioitua suurempia kustannuksia.

Säästötoimien kohteeksi voikin entistä herkemmin joutua varhaiskasvatus ja perusopetus, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia lasten ja perheiden tulevaisuuteen.

– Koulutuksen eriytyminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys, joka vaatii välittömiä toimia. Kielteinen kehitys voidaan vielä pysäyttää. Tilanteen seuraaminen eri puolilla Suomea riittävän kattavasti on välttämätöntä, jotta lasten yhdenvertaisuus voidaan turvata, Elina Pekkarinen korostaa.

– Koulutus on tärkeää myös koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Koulutuksen yhdenvertaisuus ja korkea osaaminen ovat tärkeitä voimavarojamme. On meidän kaikkien etu, että niistä pidetään tiukasti kiinni.