Verrattuna kahteen edelliseen hallituskauteen on silmiinpistävää, miten Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet rankaisevat etenkin yksinhuoltajia ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajia.

Labore on julkaissut raportin kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehityksestä vuosien 2025-2027 aikana. Esimerkkiperheet edustavat laajaa joukkoa kotitalouksia, joihin talouspoliittiset päätökset vaikuttavat eri tavalla.

Keskiviikon tiedotustilaisuuden ja raportin laskelmissa mukana olivat hyvätuloinen lapseton pariskunta, kahden lapsen toimihenkilö- ja työläisperheet, yhden lapsen yksinhuoltaja, yksin asuva työtön joko ansiosidonnaisella päivärahalla tai työmarkkinatuella, yksin asuva korkeakoulutettu ja eläkeläispariskunta.

RAPORTIN mukaan erityisesti hyvätuloisen pariskunnan ostovoima kasvaa kohisten, keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Laskelmissa esimerkkipariskunnan tuloiksi on määritelty miehelle noin 8000 ja naiselle vajaat 7000 euroa kuukaudessa.

Toisin kuin hallitus väittää, keskituloistenkaan verotus ei laske eikä ostovoima juuri kohene. Eniten kärsivät kuitenkin tulevina vuosina ansiosidonnaista saavat työttömät ja yksinhuoltajat.

Laboren laskelmien mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastukset ja kiristykset romahduttavat työttömyyden pitkittyessä ostovoimaa 13 prosentilla vuodessa, lähelle työmarkkinatuella olevan työttömän tulotasoa ja tilannetta.

LASKELMISSA on vertailtu myös ostovoiman kehitystä ja hallitusten politiikan vaikutusta siihen kymmenen vuoden ajalta eli keskustan Juha Sipilän (2015-19), demarien Antti Rinteen/Sanna Marinin (2019-23) ja kokoomuksen Orpon hallitusten kausilla.

Orpon hallituksen hyvätuloisia suosivan politiikan ohella leimallista ja tutkijoiden mukaan täysin poikkeavaa on se, miten pahasti yksinhuoltajien ostovoima ja taloudellinen asema on romahtanut kuluvan hallituskauden aikana.

Laskelmissa käytettiin esimerkkinä siivoojana työskentelevää yhden lapsen yksinhuoltajaa, jonka tulot ovat noin 2500 euroa kuukaudessa, joka asuu vuokralla ja saa lapsilisää, asumis- ja elatustukea.

– Yksinhuoltajaperheissä ostovoima laski jo vuonna 2024 tukileikkausten vuoksi kuudella prosentilla. Tässä on suuri ero kahteen edelliseen hallituskauteen, Milla Nyyssölä sanoo.

HALLITUSKAUSIEN vertailussa Laboren laskelmat osoittavat tiivistetysti, että Sipilän hallituksen kaudella ostovoima nousi työssäkäyvillä, mutta ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olijat jäivät jälkeen. Rinteen/Marinin kaudella inflaatio ja korkojen nousu söivät ostovoimaa, mutta tuet suojasivat yksinhuoltajia ja pienituloisia.

Orpon hallituksen linja on sekä toteutuneiden tulosten että ennusteiden valossa suosia korkeimpia tuloluokkia ja kurittaa etenkin työttömiä ja yksinhuoltajia.

– Kuluvalla hallituskaudella ostovoiman kasvu keskittyy erityisesti hyvätuloisille vakituisessa työsuhteessa olijoille. Vuodesta 2023 vuoteen 2027 hyvätuloisen pariskunnan käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat yli 9 prosenttia, kun taas ansiosidonnaista saavan työttömän ostovoima romahtaa lähes 17 prosenttia, Laboren Nyyssölä havainnollistaa.

ASUMISMUODON merkitys kotitalouksien talouteen on tulevina vuosina pienempi kuin korkeiden asuntolainakorkojen aikana vuosina 2023-2025.

Rahapolitiikan keveneminen vaikuttaa asuntovelallisten kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja vahvistaa näiden ostovoimaa – mikäli sattuu yhä olemaan se vakituinen työpaikka.

Labore ennakoi vuokrien nousevan omistusasumisen kustannuksia nopeammin, mikä vähentää viime vuosina asumismuodon perusteella syntynyttä eroa ostovoimassa vuokra- ja omistusasujien välillä.

Ensi vuonna lapsiperheet hyötyvät veronkevennyksistä, kun työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan. Nousussa oleva lapsiperheköyhyys uhkaa silti heikon ja epävarman työllisyystilanteen, etenkin naisvaltaisiin aloihin kohdistettujen säästötoimien ja tukileikkausten vuoksi yhä useampia perheitä.