– Pohdin viikoittain oman lapseni kautta, millainen muistijälki lapsille ja nuorille jää tästä korona-ajasta. Pelkään että epävarmuus, ulkoinen uhka ja elämän rajoittaminen läheistenkin piirissä jättää lapsiimme syvät jäljet. Nämä jäljet voivat näkyä aikuisuuteen saakka, jos lapsi jää herkässä kehitysvaiheessa ilman tarvitsemaansa tukea, Salonen kertoo tiedotteessa.

Kansanedustajan mukaan monilla tuen tarve on kasvanut kriisin aikana merkittävästi, ja siksi hallitus onkin esittänyt lisäresursseja muun muassa varhaisen tuen tarjoamiseen, lasten ja nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä lastensuojeluun.

Tänään vietettävän lapsen oikeuksien päivän teemana on tänä vuonna lapsen oikeus tulevaisuuteen.

– Meidän aikuisten tehtävä on ponnistella, jotta tulevaisuuden lapsilla olisi mahdollisuus neljään vuodenaikaan ja niihin kuuluvaan maisemaan kaikessa sen loistossaan. Emme saa jättää jälkeemme toivottomuutta ja elinköyhää maapalloa. Lapsilla on oikeus tulevaisuuteen, haaveisiin ja unelmiin, Salonen korostaa.

Kristiina Salonen on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen, ja siksi myös kiinnostunut tulevaisuusnäkökulmasta. Hän painottaa, että tulevaisuutta koskevia asioita pitää arvioida myös osana lasten oikeuksia.

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tai työelämän murroksen ratkaisuilla on kyettävä turvaamaan lasten oikeudet myös tulevaisuuden näkökulmasta. Hallitus on sitoutunut uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että maailman keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Tavoitteenamme on, että suomalaisten työhyvinvointi on vuoteen 2030 mennessä maailman parasta, Salonen kertaa.

Kansanedustajan mukaan polkuja tulevaisuuteen luodessa on kuitenkin tiedettävä, mitä halutaan tavoitella ja mitä välttää. Esimerkiksi teknologian kehittyminen luo huikeita mahdollisuuksia, mutta samalla on Salosen mukaan ymmärrettävä nykyistä enemmän esimerkiksi ihmisen kestävyyttä suhteessa teknologiaan.

– Koko elämän ympäröivä teknologiavirta voi ylikuormittaa ihmistä ja aiheuttaa teknostressiä. Tärkeää olisi ymmärtää kuormituksen vaikutusta aivoihin ja siten esimerkiksi lapsiin ja tulevaisuuden työntekijöihin, Salonen sanoo.