Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Leikatkaa Yleisradiolta, jos haluatte Suomen saavan infosodassa enemmän köniinsä

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Päätoimittajalta

Petri Korhonen

Kirjoittaja on Demokraatin vastaava päätoimittaja.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjettityöryhmän puheenjohtaja Timo Heinonen ja puheenjohtaja Petteri Orpo (oik.) julkistustilaisuudessa Helsingissä 29.11.

Perussuomalaiset, kokoomus ja Liike Nyt leikkaisivat Yleisradion rahoitusta ratkaisevasti – juuri kun Suomi on ajautumassa yhä vaarallisemman informaatiovaikuttamisen aikaan. Mikä voisi mennä pieleen?

Petri Korhonen

Demokraatti

Oppositiopuolueet julkaisivat tällä viikolla varjobudjettinsa, joissa he esittävät valtiolle ensi vuodeksi sopivia säästökohteita. Yhdessä asiassa Petteri Orpo, Riikka Purra ja Harry Harkimo löysivät yhteisen sävelen: kaikkien mielestä Yleisradion rahoituksesta on leikattava.

Persut esittävät 144 miljoonan euron vähentämistä Yleltä. Kokoomus verhosi samanlaiset tarpeensa kahteen osaan. Puolue leikkaisi suoraan 56,7 miljoonaa sekä poistaisi televisio- ja radiorahaston korvauksilta alennetun arvonlisäverokannan, mistä aiheutuisi Ylen budjettiin 68 miljoonan vaje. Joten yhteensä yli 124 miljoonan euron niisto tulisi sieltäkin.

Liike Nyt panee paremmaksi. Puheenjohtaja Harkimo menetti äskettäin Alfa-TV:n konkurssissa rahojaan ja ikioman ohjelmapaikkansa. Mutta tuskinpa pelkkä tästä kummunnut kiukustuminen johti siihen, että puolue haluaa poistaa Yleltä peräti 150 miljoonaa euroa.

LEIKKAUSTEN perusteluissa on hieman eroja. Perussuomalaisten mielissä Yle on heille selkeä ideologinen vastustaja.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan muun muassa Yle Kioski ja YleX tuuttaavat ulos silkkaa vihervasemmistolaista propagandaa, ja tällä logiikalla ilmeisesti Ylen uutistoimintakin on persuille jotenkin arveluttavaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (vas.), puheenjohtaja Ville Tavio ja Lulu Ranne esittelemässä puolueen vaihtoehtobudjettia 29. marraskuuta.

Kokoomusjohto sen sijaan on yrittänyt haastatteluissa ja taustakeskusteluissa korostaa, ettei heillä sinänsä ole mitään Yleisradiota vastaan. Nykytilanne ei heidän mielestään vain sallisi yhtiön toiminnan rahoittamista nykytasolla.

Molempien ryhmien ulostulot osoittavat surullisesti yhden vakavan asennepulman.

Puolueet eivät aidosti näytä ymmärtäneen, miksi kansallinen yleisradioyhtiö ja julkisilla varoilla taattu tiedonvälitys on nykyisenä poikkeusaikana vahvistettava, ei heikennettävä asia.

JOHTUUKO tämä siitä, että Yle ei ole valistanut poliitikkoja tarpeeksi kaikesta, mitä yhtiö nykyään tekee? Vai onko kyse poliitikkojen haluttomuudesta ymmärtää, miten riskipitoisessa informaatioympäristössä nyt Ukrainan sodan aikana elämme? Mahdoton sanoa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten useimmat isänmaalliset kokoomuspäättäjät suhtautuisivat, jos joku poliitikko haluaisi leikata kymmeniä miljoonia euroja esimerkiksi Suomen uusimmasta Stinger-ohjuskaupasta.

Luultavasti he raivostuisivat, miten joku edes kehtaa ehdottaa Suomen sotilaallisen suorituskyvyn murentamista. Siinä he olisivatkin oikeassa.

Ja tällaisena myös Yleisradion uutistoiminta pitäisi nähdä: sekin on osa Suomen ”suorituskykyä”, yksi väline yhteiskuntarauhan ja arjen turvaamisessa.

Nimittäin Venäjäkään ei ole unohtanut meitä. Kreml aikoo aivan varmasti lähivuosien aikana kokeilla Suomeen monenlaisia rumia temppuja.

Niistä pahantahtoinen informaatiovaikuttaminen on todennäköisintä, koska se on myös heille helpointa ja edullisinta.

INFORMAATIO- ja hybridisodan uhan keskellä kaikkien kansalaisten saatavilla oleva vapaa tiedonvälitys, se perustoiminta mitä Ylekin tekee, on Suomen kokonaispuolustukselle aivan yhtä tärkeää kuin ohjukset, telahaupitsit ja merimiinatkin.

Sallinette pateettisen ilmaisun: Yle on parhaimmillaan kuin jokaisen kansalaisen pimeänäkölaite, jolla erotamme huhujen udun keskeltä valtiolliset vaikuttajat ja vaikuttamisyritykset.

Yle on parhaimmillaan kuin jokaisen kansalaisen pimeänäkölaite.

Tai turvallisuusteknologian kielellä sanoen: Yle voi uutisineen joissain poikkeusoloissa olla tiedontarvitsijalle kuin suojaliivi, yksi osa kansalaisen henkistä plate carrieria, joka suojaa meitä disinformaation sirpaleilta.

On päivänselvää, että ilman toimintakykyistä Yleä suomalaiset pärjäisivät informaatiovaikuttamista vastaan paljon huonommin.

Tietysti kaupallisen median uutistoiminta on kriisissäkin merkittävä tekijä. Alan tärkeistä toimijoista muun muassa Suomen Tietotoimisto, Sanomat ja Maikkarikin ovat hoitaneet leiviskänsä Ukrainan sodan aikana hienosti.

Silti kaupallinen media on myös osoittanut tänäkin vuonna, miten se on klikkausvirtojen toivossa altis säntäilemään somehuhujen, mielikuvien ja pelotteluotsikoiden tahdissa.

Näiden rinnalle – siksi että kansalaisten henkinen puolustuskyky säilyisi parhaassa mahdollisessa kunnossa – me tarvitsemme Yleä, vaikka sen ylläpito onkin kallista.

ON SELVÄÄ, että Ylessäkin on varmasti taantuman tullessa myös säästettävää ja karsittavaa.

En pidä järkevänä, että Yle käyttää veromiljooniaan valmiiksi läpikaupallisiin urheilukisa- tai viihdeformaattioikeuksiin. Moni Ylen ajanvieteohjelmista tai draamatuotannoista on minun näkökulmastani tarpeetonta tai b-luokan huttua. Toki katsomistottumukseni ovat onneksi vain makuasioita.

Mutta sekä perussuomalaisten että kokoomuslaisten esittämät leikkaussummat ovat niin suuria, että ne vahingoittaisivat myös Ylen tärkeää uutistoimintaa.

YLLÄTTÄEN yksi oppositioryhmä näyttää ymmärtävän, millaisista pienistä käytännön palasista suomalaisten kokonaisturvallisuus vuonna 2023 koostuu.

Kristillisdemokraatit jättäisivät nyt tarkoituksella Yleisradion rahat rauhaan.

Varjobudjettinsa teksteissä puolue toteaa, miten ”viranomaisten tieto- ja viestintätyövälineiden on oltava nykyaikaiset ja tehokkaat”.

Vaikka tällä viitataan viranomaisten teknisiin järjestelmiin ja laitteisiin, samaa perustelua voisi käyttää Ylestäkin.

Kansalaisten tiedonsaantikanavien pitää olla kriisiaikana hyvässä iskussa, ei populististen leikkaus- ja lynkkaushuuteluiden kohteena.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE