”Lepakot ovat perussuomalaisille rakkaita” — tuulivoimakiista lensi eduskuntaan — ”Katsokaa, tuolla on räjähtävä lepakko”

Keskustelu tuulivoiman terveysvaikutuksista kävi kuumana viime viikolla sitä ennen ja sen jälkeen, kun perussuomalaiset pit puoluetoimistollaan tiedotustilaisuuden ”tuulivoimaevakoista”. Asia henkilöityi etenkin perussuomalaisten puoluevirkailijaan Matti Putkoseen, joka järjesti tilaisuuden. Esimerkiksi vihreiden Hannu Oskala haukkui Putkosen pystyyn.

Infraääni on Putkosen mukaan sellaista, jonka keho aistii muttei välttämättä kuule.

— Lepakot ovat hyvä käytännön esimerkki, joiden kuuloalue on ihmisen kuuloaluetta korkeampi. Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä ovat niin korkeat tuulivoiman infraäänen painevaihtelut, että  ne tuhoavat lepakoiden keuhkojen verisuonet ja aiheuttavat lepakoiden kuoleman.

Putkonen sanoo, että tämä painevaihtelu ”räjäyttää lepakoiden sisuskalut”.

Lepakko-asiaan palattiin yllättäen viime perjantaina eduskunnan täysistunnossa, kun käsittelyssä oli Antti Kaikkosen (kesk.) lakialoite sähkömarkkinalain muuttamisesta. Keskustelu kävi värikkääksi sen jälkeen, kun puheenvuoro tuli SDP:n Eero Heinäluomalle.

— Kiinnitin kyllä huomiota siihen, että tämä aloite oli ansiokas, se ei puhunut tästä sähkön hinnasta ollenkaan, mutta ei se puuttunut toiseenkaan asiaan, joka viime päivien keskusteluissa on noussut aika tärkeälle sijalle, ja se on nämä lepakot, jotka selvästi häiritsevät sähköntuotantoa juuri tuulivoimaloiden kohdalla. Onko aloitteen tekijä pohtinut ollenkaan, mikä merkitystä näillä räjähtävillä lepakoiden keuhkoilla on tuulivoiman tuotantoon ja sitä kautta kuluttajien maksamaan sähkön hintaan?

Eduskunnassa Heinäluoman kommentti herätti hilpeyttä.

Perussuomalaisten Ville Tavio lähti kuitenkin vastaamaan Heinäluomalle.

— Kaikki suomalaiset eläimet, myös lepakot, ovat perussuomalaisille rakkaita ja tärkeitä, mutta tämä liittynee kuitenkin hieman muihin asioihin tämä aloite, ja niinpä en enempää kommentoi tuota edustaja Heinäluoman esiin nostamaa lepakkoasiaa.

Antti Lindtman (sd.) palasi lepakoihin huomauttamalla, että aikaisemmin perussuomalaiset ovat kunnostautuneet liito-oravien vastustajina.

— Nyt tulee mieleen, että kun työttömiltä leikataan, eläkeläisiltä leikataan, sotaveteraaneilta leikataan itsenäisyyden juhlavuotena, bensaveroa korotetaan, niin sitten, kun keskustelu käy kiusalliseksi, niin sanotaan, että katsokaa, tuolla on räjähtävä lepakko.

Lindtmanin mukaan perussuomalaisten suunnanmuutos piennisäkkäiden suojelussa herättää kysymyksiä.

— Lepakkojenkin hyvinvointi on tärkeää, mutta olisi hyvä tässäkin keskustelussa saada vähän lisävalaistusta siihen, miten nyt sitten erityisesti jo esimerkiksi olemassa olevilla tuulivoima-alueilla näitä räjähtäviä lepakoita pitäisi suojella. Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä tästä ja siitä, aikovatko mahdollisesti perussuomalaiset tuoda tästä esimerkiksi jonkun aloitteen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi tai aiotaanko tämä asia nostaa esimerkiksi tulevassa kehysriihessä tai puoliväliriihessä tarkasteluun.

Perussuomalaiset kansanedustajat eivät tämän jälkeen kuitenkaan enää kommentoineet puheenvuoroissaan lepakko-asiaa.

AVAINSANAT

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta