Lue lisää: Mika Lintilä esitteli talousarvioehdotuksensa – budjetin loppusumma on 57 miljardia euroa

Hän esitteli ehdotusta tänään tiedotustilaisuudessaan. Talouden tilannetta Lintilä kuvasi haastavaksi ja vaikeasti ennustettavaksi.

Maailmantalouden kasvu on vaimenemassa. Esimerkiksi Saksan tuoreet talousluvut olivat Lintilän mukaan ”oikeastaan niin huonoja kuin odotettiinkin”. Sen sijaan Suomesta on viimeksi tänään saatu vielä kohtuu hyviä lukuja.

Pätevän työvoiman puute pk-sektorilla onkin tällä hetkellä iso probleemi. Hallitus reagoi VM:n budjettiehdotuksessa asiaan muun muassa työvoima- ja elinkeinopalveluita vahvistamalla ja palkkatukea lisäämällä.

Muita keinoja ovat työpaikkkaohjaajien lisääminen ammatilliseen koulutukseen, ulkomaisen työvoiman lupaprosessien parantaminen sekä yritysten ulkomaisten avainhenkilöiden Suomeen tulon helpottaminen.

VM:n mukaan tavoitteena pitää olla myös työttömyysjaksojen lyhentäminen. Viikon lyhentyminen toisi jo 12 000 työpaikkaa. Ikääntyneiden ja osatyökykyisten työllisyysasteen nostamisessa Lintilä sanoo näkevänsä isoa potentiaalia.

Lintilä valitti budjettiehdotustaan julkistaessaan, että Suomen investoinnit ovat jääneet jälkeen verrokkimaista ja tuottavuus laahaa. Investointivaje on kestänyt 10 vuotta.

Jos kustannuskilpailukyky saatiin viime hallituskaudella kuntoon, tuottavuuskilpailukyky ei ole Lintilän mukaan tikissä. Tämän vuoksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki saa tehtävän ryhtyä selvittämään keinoja investointien lisäämiseksi.

– Keke Rosbergin formulassa oli turbonappi. Nyt pitäisi painaa sitä turbonappia, jotta saadaan investointeja liikkeelle ja pystytään nostamaan tuottavuutta, Lintilä kuvasi.

Hän suri myös sitä, että tuottavuuskilpailukyvystä puhuminen kääntyy usein puheeksi siitä, että se revittäisiin ihmisten selkänahasta. Kyse on hänen mukaansa kuitenkin siitä, että asiat tehtäisiin fiksummin.

Tulevia veromuutoksia Lintilä kuvaili maltilliseksi ja sanoi niiden menevän puhtaasti hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Haitta- ja kulutusverot kiristyvät ansiotuloveron kevennysten kompensoidessa tätä pieni- ja keskituloisille.

Lintilä sanoi toivovansa, että budjetti on sellainen, ettei siitä saa revittyä suuria otsikoita.

– Toivon, että tämä viestittää yrityksille, että tällä budjetilla ei yhdenkään yrityksen yrittämisen edellytykset ole menneet. Teemme kaikkemme sen eteen, että yrityksillä on mitä parhaimmat edellytykset olla, investoida ja tehdä töitä Suomessa, Lintilä jatkoi.

Lintilä syyllisti jonkin verran mediaa siitä, että se olisi kirjoittanut negatiivisesti hallitusohjelman suhteesta yrittämiseen. Yrityspuolelta palaute on Lintilän mukaan ollut kuitenkin toisenlaista eli positiivista heti hallitusohjelman valmistuttua.

Lintilältä kysyttiin, missä budjettiehdotuksessa näkyy se, että valta on vaihtunut oikeistohallitukselta keskustavasemmistolaiselle hallitukselle.

Valtiovarainministerin mukaan tämä näkyy etenkin sosiaaliturvaan, lapsiperheille, vanhuksille ja opiskelijoille tulevissa parannuksissa. Esimerkiksi luvatut eläkekorotukset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Tosin Lintilä muistutti, että keskusta oli mukana myös viime hallituksessa.

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa 0,5 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu siitä, että palkansaajien sosiaalivakuutusmaksut ovat kilpailukykysopimuksessa sovitun mukaisesti nousemassa. Hallitukselta onkin penätty kompensaatiota tämän vuoksi, mutta Lintilä ei ole siihen taipunut.

Lintilä painotti edelleen, ettei hallitus kiristä ansiotuloverotusta vaan päinvastoin keventää sitä 200 miljoonaa euroa.

Edellämainituista kiky-sopimukseen liittyvistä sivukuluista hallitus ei kuitenkaan Lintilän mukaan vastaa.

– Se on työmarkkinaneuvotteluosapuolilta tuleva sitten tämä.

Lintilä kyseli, että jos budjettiehdotukseen olisi laitettu sivukulujen kompensointiin jokin summa, se olisi laskettu välittömästi työmarkkinapöydässä neuvotteluihin sisään.

– En oikein tykkää siitäkään tavasta, että työmarkkinaosapuolet kävisivät keskustelun, tekisivät päätöksen ja valtio maksaisi, Lintilä jatkoi ja varoitteli kulkemasta tasaveron suuntaan.

Niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin kohdistuvista panostuksista päätetään Lintilän mukaan myöhemmin talousarviovalmistelun yhteydessä, minkä takia niiden vaikutusta budjetin tasapainoon ei vielä ole huomioitu.

Hallitusohjelman mukaisesti investoinnit tehdään Lintilän mukaan omaisuutta myymällä eikä velkarahalla. Esimerkiksi vasemmistoliitto  ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat nähneet velkarahan käyttämisen järkevämmäksi.

Lue lisää: Tuomiojalta yllättävä kritiikki hallitusohjelmalle: ”Olisi järjetöntä myydä pois omaisuutta” – entinen ulkoministeri kommentoi myös Venäjää ja näkee siellä ”suuren kysymysmerkin”

– En näe mitään syytä, että pitäisi lisätä velkaantumista, koska se on kuitenkin meidän lapsien maksettava, Lintilä sanoi medialle.

Häntä velkarahan ottaminen muistuttaa pankkikriisin ajoista, jolloin mainostettiin halpaa rahaa.