– Evakuointioperaatio on ollut vaikea ja me olemme siinä onnistuneet olosuhteisiin nähden hyvin. Lämmin kiitos kaikille, jotka tuolla alueella ovat työskennelleet, pääministeri sanoi.

Marinin mukaan Euroopan unionissa on käsillä kolme hyvin erilaista haastetta, jotka kaikki linkittyvät toisiinsa.

– Ensinnäkin olemme yhä keskellä koronaviruskriisiä, josta meidän on toivuttava niin terveydellisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

– Kolmanneksi meidän on turvattava EU:n asema ja arvot uudessa maailmanpoliittisessa ajassa, Marin listasi.

Marinin mukaan rokotusten onnistuminen globaalisti on toimivin keino ehkäistä uusien varianttien syntymistä.

– Vaikka kuolleisuusluvut rokotekattavuuden myötä lähtisivätkin laskuun, ei uusien virusmuunnosten seulontaa tule ajaa alas. Mutaatioiden ilmenemistä on seurattava tarkasti ja niiden leviäminen estettävä tarvittaessa nopeinkin toimin.

Marinin mukaan tulevaisuutta ajatellen EU-jäsenmaiden tulee sopia yhteisistä toimintaperiaatteista mahdollisissa terveyskriiseissä.

– Unioniin on luotava hätätilamekanismi ja välineistö kriisitilanteita varten. Osana varautumiskeskustelua olen peräänkuuluttanut vahvoja etukäteen sovittuja yhteisiä menettelyjä sisä- ja ulkorajoilla toimimiseen pandemiatilanteessa. Nopeampi epidemioiden havaitseminen ja tehokkaampi reagointi edellyttävät myös tiivistä maailmanlaajuista terveysseurantaa ja parempaa yhteiseurooppalaista tilannekuvaa. EU:n tulee johtaa pyrkimyksiä laatia maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä, joka perustuu vertailukelpoisiin tietoihin.

EU:n elpymisrahaa käytetään yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla tutkimukseen ja innovaatioihin, sosiaalisesti oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon.

– Investoinnit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda työpaikkoja kokonaan uusille aloille. Edelläkävijän asema ilmastonmuutoksen torjunnassa on käännettävissä eduksemme, kun ympäristöteknologian innovaatioiden kysyntä kasvaa, Marin sanoi.

Hänen mukaansa Suomen tuoreimmat talousluvut antavat viitteitä siitä, että sekä eurooppalaiset että kotimaiset elvytyspäätökset ovat olleet onnistunutta politiikkaa.

Marin linjasi, että EU:n kolmas ja ehkä merkittävin tulevaisuuden haaste on unionin aseman turvaaminen uudessa maailmanpoliittisessa ajassa.

– Suurvaltojen kilpailu näkyy kaikilla kansainvälisen politiikan osa-alueilla ja kiteytyy myös kamppailuksi arvoista. Rakentamalla vahvuuksiemme varaan turvaamme autonomiamme strategisissa kysymyksissä ja kykenemme toimimaan vahvemmin niin arvojemme kuin myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän hyväksi.

Marin sanoi, että suurvaltojen toiminta ja voimasuhteet ovat murroksessa, kun monenkeskistä sääntöihin pohjautuvaa maailmanjärjestystä haastetaan.

– Talouden ja tuotannon globalisaatio on pitkään nähty kansainvälisen vakauden synonyyminä. Alihankintaketjujen levittäytyminen ympäri maailmanmarkkinoita ei kuitenkaan ole yksinään riittävä keino luoda vakautta ja hyvinvointia. Rinnalle tarvitaan sääntöpohjainen monenvälinen järjestelmä, sopimuksiin perustuvaa kauppaa, ihmisoikeuksien parantamista ja demokratian puolustamista. Niitä edistääkseen EU:n tulee olla vahva, yhtenäinen ja itsenäinen toimija myös globaalissa viitekehyksessä.

Marinin mukaan elpymisvaroilla toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä vihreään talouteen on edellytys Euroopan kilpailukyvylle ja myös toimintakyvylle uudessa maailmanpoliittisessa ajassa.

– Strategista autonomiaa on kuvailtu tavoitteeksi välttää ulkoista riippuvuutta uudella geopoliittisella aikakaudella. Käsitteeseen on myös sisällytetty EU:n standardien ja arvojen levittämistä unionin ulkopuoliseen maailmaan sekä taloudellisen resilienssin parantamista. Mielestäni kyse on vahvuuksiemme varaan rakentamisesta: sisämarkkinoiden kehittämisestä, unionin säätelyvoiman käyttämisestä, uusien teknologisten ratkaisujen nopeasta käyttöönottamisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta globaalien kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen tai biodiversiteettikadon hillitsemisen suhteen.

– Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa myös unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventämiseksi.

Marin painotti, että ”rakentavalla lähestymistavalla Suomi osoittaa sitoutumisensa unionissa tehtävään politiikkaan sekä EU:n kehittämiseen ja edistää myös omia tavoitteitaan tehokkaimmin”.

– Muodostamme kantamme yhdessä eduskunnan kanssa huolellisen valmistelun pohjalta ja vaikutamme aktiivisesti ja oikea-aikaisesti niiden mukaan.

– Kansallisten tavoitteidemme saavuttamiseksi työskentelemme yhteisiä näkemyksiä kanssamme jakavien jäsenvaltioiden kanssa kulloinkin tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa.

– Suomen rakentava suhtautuminen yhteisten ratkaisujen etsimiseen antaa myös tilaa neuvotteluille unionin toimielinten kanssa silloin kun erityiset etumme sitä vaativat.

Vaikuttavaa EU-politiikkaa tehdään Marinin mukaan myös jatkuvuuden kautta.

Hän näkee, että puolueiden välisistä eroavaisuuksista huolimatta Suomen EU-politiikassa on nähtävissä pitkä linja.

– Sitä on syytä kunnioittaa ja siitä on hyvä keskustella myös yli puoluerajojen riippumatta siitä kuka hallitusvastuuta kantaa.

Marin mainitsi myös, että EU-jäsenyys nauttii kansalaisten tukea.

– Unioniin suhtautuu kielteisesti noin yksi viidestä. Olennaisinta EU-keskustelua ovatkin kysymykset siitä, miten suhtaudumme ajankohtaisiin EU-asioihin, mitä tavoitteita Suomi itse ajaa unionissa ja miten ne saavutetaan.