– Esimerkiksi Singaporessa ja Taiwanissa tauti on hyvin tiukoilla toimenpiteillä pystytty tehokkaasti torjumaan. Lisäksi Etelä-Koreassa vaikean alun jälkeen tartuntojen määrä on laskenut dramaattisesti. Italiassa kuoli tautiin nyt yhdessä päivässä enemmän ihmisiä kuin Etelä-Koreassa on kuollut koko tartunta-aikana.

Koronaviruksen leviäminen on Aivelon mukaan onnistuttu pitämään kurissa Kiinassakin: virus on levinnyt lopulta suhteellisen pieneen osaan maan jättimäistä väestöä.

Heikommin on mennyt Italiassa.

Koronaviruksen vaarallisuutta on mahdollista punnita vertaamalla sitä toisen viruksen, kausi-influenssan aiheuttamiin riskeihin. Influenssa ja uusi koronavirus ovat erityinen uhka pitkälti samoille riskiryhmille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek arvioi.

Nohynekin mukaan on vielä varhaista sanoa, kumpi tauti on lopulta vaarallisempi. Kaikkia detaljeja koronaviruksen tarttuvuudesta tai kuolleisuudesta ei vielä tiedetä.

Se ylilääkärin mukaan kuitenkin tiedetään, että uusi koronavirus leviää helpommin kuin aiemmat koronataudit sars tai mers.

– Näyttää siltä, että hyvin lievillä oireilla oleva on voinut saada tartunnan. Silloin jos ihminen sairastuu lievästi, hän ei koe olevansa kipeä ja voi liikkua laajemmin sekä tartuttaa enemmän.

Nohynekin mukaan on myös liian varhaista sanoa, pysähtyykö uusi koronavirus yhden tautiaallon jälkeen vai jääkö se influenssan tavoin kiertämään maapalloa.

Tiivis keskustelu koronaviruksesta ei ole Nohynekin mukaan vaikuttanut suomalaisten innokkuuteen hankkia kausi-influenssarokotetta.

– THL tilaa joka vuosi noin 1,7 miljoonaa influenssarokotetta. Niistä noin 200 000 jää käyttämättä joka kausi, ja samoin näyttää käyvän myös tänä vuonna.

Suomessa todetaan vuosittain noin 10 000–20 000 influenssatapausta, mutta luku on Nohynekin mukaan vain laboratoriovarmennuksista saatava jäävuoren huippu. Moni sairastaa influenssan lievänä kotonaan.

Aivelo täydentää, että molempien virustautien vaarallisuuteen vaikuttaa väestörakenne.

– Esimerkiksi Italian väestö on keskimäärin melko ikääntynyttä. Tämä nostaa riskiä kuolonuhrien määrästä.

Tutkijatohtorin mielestä koronaviruksen vaikutuksien arvioissa on jäänyt sivuun näkökulma, joka liittyy ihmisten sosioekonomiseen asemaan.

– Mitä korkeammin koulutettu ihminen on, sitä todennäköisempää on, että hän pystyy tekemään etätöitä ja näin vähentämään tartunnan riskiä. Matalasti koulutetuilla ei monesti ole tällaista mahdollisuutta. He altistuvat tartunnalle huomattavasti enemmän, jos epidemia lähtee leviämään Suomessakin.

STT–Pertti Mattila, Ilkka Hemmilä