Työmarkkinat
31.5.2022 08:17 ・ Päivitetty: 31.5.2022 09:45
”Matalien palkkojen ja heikkojen työolojen aloille on hankalaa rekrytoida tekijöitä” – tuore selvitys valottaa osaajapulan syitä ja ratkaisuja
Tuoreen Akava Works -raportin mukaan osaajapula korostaa palkan ja työolojen merkitystä. Osaajapulan syitä ja ratkaisuja kartoitetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttamassa selvityksessä.
Avointen työpaikkojen määrä Suomessa on noussut voimakkaasti hyvän suhdannetilanteen ansiosta. Samaan aikaan työttömyys on laskusta huolimatta edelleen kohtuullisen korkea. Tiedotteessa todetaan tämän kertovan rakenteellisista ongelmista työmarkkinoilla.
Osaajapulassa ei saada täytettyä avoimia työpaikkoja, koska niiden osaamisvaatimuksia täyttäviä työntekijöitä ei ole saatavilla. Työvoimapulassa rekrytoinnin esteenä on ylipäätään työvoiman puute.
– Selvityksen tulokset osoittavat, että yhä harvemmin tehtävä jää täyttämättä sen vuoksi, että alueelta ei löydy sopivaa työvoimaa. Nyt työvoimasta on pulaa koko maassa. Eniten avoimia työpaikkoja on manuaalisissa töissä. Merkittävä osa osaajapulasta voi johtua siitä, että matalien palkkojen ja heikkojen työolojen aloille on hankalaa rekrytoida tekijöitä, PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo tiedotteessa.
– On yllättävää, että palkat ovat työvoimapulan oloissa nousseet vain vähän. Palkankorotuspaineet vain kasvavat, jos osaajapulaan ei saada helpotusta. Palkan ja työolojen kohentamisella voidaan lisätä joidenkin alojen houkuttelevuutta ja estää ulosvirtausta näiltä aloilta, Huovari sanoo.
Selvityksessä nostetaan ratkaisuina esiin muun muassa yöurien pidentäminen, työvoiman määrän lisääminen, työnteon kannustinten parantaminen ja laadukas koulutusjärjestelmä sekä tuottavuuden parantaminen. Selvityksen mukaan työperäisestä maahanmuutosta ei ole luvassa nopeaa helpotusta osaaja- tai työvoimapulaan, sillä kansainvälisistä osaajista kilpailevat muutkin maat.
Työnantajien vastuu työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä kasvaa tulevaisuudessa, Akavan tiedotteessa todetaan. Pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvu työttömistä viittaa Akavan mukaan myös siihen, että osalla työvoimasta työkyky ja yleiset työelämätaidot kaipaavat kohentamista.
– Julkisilla koulutuspanostuksilla voi olla vaikea tuottaa sellaista täsmäosaamista, jota yrityksissä tarvitaan. Valveutunut työnantaja panostaa työntekijöidensä osaamiseen tai kouluttaa itselleen sopivan tekijän esimerkiksi oppisopimuksella tai työvoimakoulutuksen yhteishankinnoilla, Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä sanoo.
Rekilän mukaan koulutuksen hajauttaminen alueille pieniin yksiköihin on väärä lääke alueelliseen osaajapulaan, joka on jo vähenemässä.
– Tästä on viitteitä tilastoissa, joiden mukaan suurin ja kasvava pula korkeakoulutuksen aloituspaikoista on Uudellamaalla, Rekilä toteaa.
Akava Works on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan rahoittama ja sen yhteydessä toimiva ajatus- ja tutkimusyksikkö.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.