Kirjallisuus
6.7.2016 12:17 ・ Päivitetty: 6.7.2016 12:17
Mediahistoriassa on evoluutio ollut merkityksellisempää kuin revoluutio
Päälle päin näyttää, että median historia koostuu suurista kumouksista, joita ovat synnyttäneet sellaisia virstanpylväitä kirjapainotekniikan, lennättimen, radion, television ja viimeisimpänä tietysti digitaalisen median. Kunnian saavat usein tksilötyksilöt – Gutenberg, Morse, Bell ja muut nerot.
Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin
SKS 2016, 379 s.
Jukka Kortti osoittaa monipuolisessa ja eri näkökulmat huomioivassa teoksessaan, että mediahistoria on kuitenkin enemmän evoluutiota kuin revoluutiota. Media ei myöskään ole yksinäisten suuruksien luomus eikä se kulje ja kehity itsekseen omia raiteitaan pitkin, vaan vastaa ja palvelee aina kontekstinsa vaateita. Mediat ovat sidoksissa sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja erityisesti taloudellisiin pyrkimyksiin.
Painokoneet ja lennätin suurimmat mullistajat
Mediahistorian evoluutiomaista luonnetta perustellessaan Kortti viittaa mediatutkimuksen klassikkoon Marshall McLuhaniin Tämän mukaan uusi viestin on vain vanhan viestimen laajennettu ja tehokkaampi versio – niin kuin auto on vain nopeampi hevonen ja sähkövalo vain tehokas kynttilä.
Viestinnällä on kyllä käännekohtansa, kuten kirjapainotaito ja lennätin. Edellinen mahdollisti kirjojen ja lehtien leviämisen myös kansan keskuuteen. Jälkimmäinen ylitti hetkessä maiden ja mantereiden rajat ja muutti maailman globaalimmaksi. Kortti pitääkin 1800-luvun suuren löydön, sähkön, mahdollistamista keksinnöistä lennätintä jopa internetiä tärkeämpänä. Lennätin muutti viikot minuuteiksi ja kilometrit senteiksi, ja muut myöhemmät keksinnöt ovat ainoastaan lennättimen parannuksia ja laajennuksia.
Kirjapainotaito tulee hyvänä kakkosena. Se synnytti yhtenä painotuoteryhmänä uutiskirjeet, joissa kerrottiin jostain huomiota herättävästä tapahtumasta. Sensaatiolehdistö ei siis ole meidän aikamme keksintö.
Pienistä uutiskirjeistä kasvoi koko sanomalehdistö. Alussa se rajoittui nousevan porvariston piiriin. Lehdet ja kirjapainotaito olivat alusta alkaen palvelleet ja saaneet tukea maiden rajoja ylittäviltä kauppiaita.
1700-luvulla lehdistö politisoitui, kun porvaristo valistusajattelijoiden johdolla arvosteli kirkon ja aateliston valtaa. 1800-luvulla riiston kohteena ollut työväenluokka synnytti omat lehtensä vuorostaan arvostelemaan porvariston valtaa.
Media onkin ollut tärkeää juuri politiikalle. Jo Julius Caesarilla oli oma tiedotuskanava, jolla hän halusi heikentää senaatin valtaa tuomalla esiin omia populistisia kantojaan kansalaisille.
Myös ”meidän aikamme Roomassa” eli Yhdysvalloissa käydään tällä hetkellä poliittista kamppailua, jossa populismin ja median rooli on keskeisessä asemassa.
Medioituva yhteiskunta
Sähkön ja digitaalisen median ansiosta koko yhteiskunta on median läpäisemä ja kansalaiset ottavat osaa kamppailuihin sosiaalisessa mediassa.
Kortti pohtii erilaisia käsityksiä yhteiskunnan ”medioitumisesta” mutta ei asetu erityisesti minkään taakse – mikä on hyvä, koska monimutkaista ja yhteiskunnan kaikki tasot ja ryhmät läpäisevää medioitumista ei yhdellä teorialla saa selitetyksi.
Ainakin kaksi vastakkaista mahdollisuutta löytyy: yhtäältä sähköinen media mahdollistaa kaikkien kansalaisten äänen pääsyn kuuluville ja näin muodostaa demokratian perustan ja elinehdon. Toisaalta kaikkialle ulottuva verkko voi toimia valvonnan, kontrollin ja propagandan välineenä ja panna toteen George Orwellin totalitaristisen kauhukuvan Ison Veljen hallitsemasta yhdenmukaisesta yhteiskunnasta.
Pekka Wahlstedt
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.