Jukka Kortti osoittaa monipuolisessa ja eri näkökulmat huomioivassa teoksessaan, että mediahistoria on kuitenkin  enemmän evoluutiota kuin revoluutiota. Media ei myöskään ole yksinäisten suuruksien luomus eikä se kulje ja kehity itsekseen omia raiteitaan pitkin, vaan vastaa ja palvelee aina kontekstinsa vaateita. Mediat ovat sidoksissa sosiaalisiin, kulttuurisiin,  poliittisiin  ja erityisesti taloudellisiin pyrkimyksiin.

Painokoneet ja lennätin suurimmat mullistajat

Viestinnällä on kyllä käännekohtansa, kuten kirjapainotaito ja  lennätin. Edellinen mahdollisti kirjojen ja lehtien leviämisen myös kansan keskuuteen. Jälkimmäinen ylitti hetkessä maiden ja mantereiden rajat ja muutti maailman globaalimmaksi. Kortti pitääkin 1800-luvun suuren löydön, sähkön, mahdollistamista keksinnöistä lennätintä jopa internetiä tärkeämpänä. Lennätin muutti viikot minuuteiksi ja kilometrit senteiksi,  ja muut myöhemmät keksinnöt ovat ainoastaan lennättimen parannuksia ja laajennuksia.

Kirjapainotaito tulee hyvänä kakkosena. Se synnytti yhtenä painotuoteryhmänä uutiskirjeet, joissa kerrottiin jostain huomiota herättävästä tapahtumasta. Sensaatiolehdistö ei siis ole meidän aikamme keksintö.

Pienistä uutiskirjeistä kasvoi koko sanomalehdistö. Alussa se rajoittui nousevan porvariston piiriin. Lehdet ja kirjapainotaito olivat alusta alkaen palvelleet ja saaneet tukea maiden rajoja ylittäviltä kauppiaita.

1700-luvulla lehdistö politisoitui,  kun porvaristo valistusajattelijoiden johdolla arvosteli kirkon ja aateliston valtaa. 1800-luvulla riiston kohteena ollut työväenluokka synnytti omat lehtensä vuorostaan arvostelemaan porvariston valtaa.

Media onkin ollut tärkeää juuri politiikalle. Jo Julius Caesarilla oli oma tiedotuskanava, jolla hän halusi heikentää senaatin valtaa tuomalla esiin omia populistisia kantojaan kansalaisille.

Myös ”meidän aikamme Roomassa” eli Yhdysvalloissa käydään tällä hetkellä poliittista kamppailua,  jossa populismin ja median rooli on keskeisessä asemassa.

Medioituva yhteiskunta

Sähkön ja digitaalisen median ansiosta koko yhteiskunta on median läpäisemä ja kansalaiset ottavat osaa kamppailuihin sosiaalisessa mediassa.

Kortti pohtii erilaisia käsityksiä yhteiskunnan ”medioitumisesta” mutta ei asetu erityisesti minkään taakse – mikä on hyvä, koska monimutkaista ja yhteiskunnan kaikki tasot ja ryhmät läpäisevää medioitumista ei yhdellä  teorialla saa selitetyksi.

Ainakin kaksi vastakkaista mahdollisuutta löytyy: yhtäältä sähköinen media mahdollistaa kaikkien kansalaisten äänen pääsyn kuuluville ja näin muodostaa demokratian perustan ja elinehdon. Toisaalta kaikkialle ulottuva verkko voi toimia valvonnan, kontrollin ja propagandan välineenä ja panna toteen George Orwellin totalitaristisen  kauhukuvan Ison Veljen hallitsemasta yhdenmukaisesta yhteiskunnasta.

Pekka Wahlstedt