– Nämä molemmat tavoitteet ovat kovia, ne ovat kunnianhimoisia, mutta toisen aallon mahdollisen tulon varalta on varauduttava hyvissä ajoin kansallisella strategialla siihen, että testauskapasiteettia on otettavissa käyttöön tarpeen mukaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa, jossa strategiaa esiteltiin.

Kiurun mukaan nyt keskitytään pullonkaulojen poistamiseen ja testikapasiteetin kasvattamiseen. Tässä keskeisiä keinoja ovat henkilöstön rekrytoinnit, sisäiset järjestelyt, uudenlaisten testausmallien kehittäminen sekä tiivis yhteistyö alueen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Lisäksi testaamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös pikatestejä, Kiuru sanoi.

Ministeri painotti, että kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita tarvitaan. Kiurun mukaan kuntia ja sairaanhoitopiirejä tuetaan kaikin tavoin. Hän muistutti, että myös pääministeri Sanna Marin (sd.) on korostanut, että kunnille korvataan testauksesta koituvat kulut.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertasi tiedotustilaisuudessa Suomen koronatilannetta sekä testausruuhkia.

– Tapausmäärät ovat selkeässä kasvussa ja kesä tuntuu olevan monessakin mielessä ohi. Yhä enemmän hengitystieoireisia ihmisiä on hakeutunut koronatestiin. Tilanne on johtanut hyvin erilaisiin toteumiin eri puolilla suomessa. Erityisesti suurissa kaupungeissa testaus on viime viikkojen aikana ruuhkautunut ja odotusajat ovat koituneet kohtuuttoman pitkiksi, hän sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pasi Pohjola luetteli keskeisiä haasteita ja syitä sille, miksi ruuhkat ovat päässeet syntymään. Syitä ovat muun muassa, että lieväoireiset ovat tulleet enenevässä määrin testeihin ja myös lapsia on tullut merkittävästi enemmän.

Ruuhkia on Pohjolan mukaan lisännyt lomakauden päättyminen, koulujen alkaminen ja se, että muiden samoja oireita aiheuttavien tautien määrä on lisääntynyt. Myöskään henkilöstöä ja laitteita ei ole ollut tarpeeksi.

Pohjolan mukaan näytteenottoon pääsyä on nyt sujuvoitettava ja mietittävä, miten näytteenottokeinojen monipuolisuutta pystytään parantamaan ottamalla käyttöön esimerkiksi walk in- ja drive in -testausta sekä liikkuvaa testausta.

Lisäksi Pohjolan mukaan tarvitaan investointeja ja henkilöstölisäyksiä. Testausanalyysia on tarvittaessa jaettava eri laboratorioiden välillä. Myös yksityisen ja julkisen puolen yhteistyötä kasvatetaan.

(Pohjolan osuus jutusta: STT–Viivi Salminen)