Kesällä perustuslakivaliokunta antoi hallituksen sote-kaavailuille kovaa kritiikkiä. Muun muassa maakuntien sotepalveluiden pakkoyhtiöittämisestä on luovuttava. Esitys ei valiokunnan mukaan myöskään turvaa palveluiden yhdenvertaisuutta.

Perustuslakivaliokunta katsoo myös, että maakunnan oman sote-tuotannon kielto on poistettava. Hallituksen uudistusaikatauluja se pitää liian kiireellisinä.

Maakuntahallintoon liittyvät lakiehdotukset valiokunta sen sijaan hyväksyi.

Hallitus päätti heinäkuun alussa jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten. Se tulisi voimaan 1.1.2020 alkaen, eli vuosi kaavailtuua myöhemmin. Maakuntavaalit hallitus haluaisi lokakuuhun 2018.

Valtiovarainministeriön tiloissa istuu henkilöitä eri ministeriöistä. “Monialaisen maakunnan eri osa-alueet ovat edustettuina”, huonetta kuvataan. Hallituksen luomasta hermokeskuksesta pidetään yhteyttä maakunnissa muutosta valmisteleviin henkilöihin.

Tilannehuonetta luonnehditaan työskentelytavaksi, ei organisaatioksi. Sen on määrä toimia vuoden 2020 loppuun, kenties pidempäänkin.

Ministeri Vehviläisen mukaan sote-valmistelu on edennyt epätasaisesti eri maakunnissa. Uusimaa on kuitenkin nyt ottanut harppauksen ja valmisteluun on tehty paljon rekrytointeja.

– Uudellamaalla asuu 1,6 miljoonaa asukasta. Ilman Uudenmaan onnistumista tämä uudistus ei voi kyllä onnistua.

Annika Saarikon mukaan soten tavoitteena on yhä parantaa perusterveydenhuoltoa ja poistaa esimerkiksi raja-aitoja erikoissairaanhoitoon.

Uudistuksella on kiire – kuten sillä on ollut jo pitkään.

– Kysymyksessä on vähän poliittisen järjestelmän uskottavuuskysymyskin.

Esimerkiksi soteen liittyvät tietojärjestelmät ovat vielä aika lailla vaiheessa. Saarikon mukaan esimerkiksi siinä on valtavasti kehitettävää, miten tieto kulkisi ammattilaisten välillä peruskoulusta lastensuojeluun. On selvää, että tällaisilla päätöksillä on suuri vaikutus kansalaisten arkeen.

Kuten olettaa saattaa, keskustaministeri Saarikko painottaa, ettei maakuntauudistus kaatunut perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä. Sen sijaan uutta valmistelua vaatii valinnanvapauslaki.

Vaikka kokonaisuuteen liittyvät monet eri lait sote-järjestämislaista valinnanvapauslakiin on määrä tuoda eduskunnan käsittelyyn kerralla, Saarikko toteaa, että nimenomaan valinnanvapauslaista on tehtävä uusi valmistelu.

Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki sen sijaan rukataan kuntoon valiokunnissa.

Lakien on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle marraskuussa. Tavoitteena on, että ne ovat eduskunnassa keväällä valiokunnan käsittelyssä. Näin ollen laki voisi astua voimaan ensi kesänä.

Millaisia muutoksia hallitus valinnanvapauslakiinsa kaavailee? Saarikko kertaa, miten tunnetuin perustuslakivaliokunnan vaatimista muutoksista oli palveluiden yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen.

– Valiokunta ei kuitenkaan todennut, että yhtiöittäminen, jota nyt jo julkisten palveluiden puolella on toteutettu, olisi kiellettyä.

Saarikon mukaan yhtiöittäminen on perustuslakivaliokunnan tulkinnan jälkeen mahdollisuus, ei velvollisuus.

Saarikko nostaa esiin myös sen, että valinnanvapauden voimaantuloa on vaiheistettava. Lisäksi valinnanvapauskokeilujen voimaan saattaminen maakunnissa pitää tehdä lait säätäen.

– Tammikuussa on tarkoitus avata pilottien haku. Ne alkaisivat heti lakien astuttua voimaan.

Vähälle huomiolle on Saarikon mukaan jäänyt se, että perustuslakivaliokunta antoi paljon kritiikkiä sosiaalihuollon palvelujen tarjoamiselle valinnanvapauden piirissä.

Nyt sosiaalihuollon palveluja on tulossa valinnanvapauteen mukaan vähemmän kuin hallitus alun perin kaavaili. Tosin Saarikko toteaa, että jo nyt sosiaalihuolto toimii paljon yksityisella puolella.

– On yksittäisiä merkittäviä kaupunkeja joiden sosiaalipalvelujen tuottannosta 80 prosenttia on ostettu yksityisiltä. Noin 25 % sosiaalitoimen palveluista on kautta maan yksityisiä.

– Sosiaalitoimi kaikessa laajuudessaan on paljolti päätöksiä, joita valmistellaan hallintopäätöksinä ja joissa siis käytetään viranomaisen harkintavaltaa aina siitä lähtien, että perhe saa vaikkapa kerran kahdessa viikossa kunnallisen perhetyöntekijän apua arkeensa, Saarikko sanoo.

Tällaisia viranomaispäätöksiä ei siis pitäisi saattaa valinnanvapauden piiriin.

– Nyt me arvioimme, mitkä sosiaalihuollon palvelut voisivat olla neuvoa-antavia ja -ohjaavia eikä päätöksiä sisältäviä, Saarikko tarkentaa.

Annika Saarikon mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen on pohdittava uudelleen myös tapaa, jolla asiakasseteleitä annetaan sote-keskuksesta eli miten palveluntuotantoa voidaan delegoida.

Suuret kaupungit ovat olleet kriittisiä sote-uudistukselle. Ne haluaisivat tuottaa palveluita itse. Saarikko kertoo tavanneensa eilen kuuden suurimman kaupungin johtoa.

– On perusteltua pitää muutoksessa mukana myös niitä ääniä, joilla on myöskin ihan perusteltua kritiikkiä muutoksen valintoja kohtaan. Kun tehdään tämän kokoluokan reformia, on selvää, että tässä ei puhuta pelkästään siitä, kenen puolueen kanta voittaa.

Saarikko toteaa soteuudistuksen olevan myös iso kuntauudistus, kuntien tehtävät muuttuisivat paljon.

Ministeri katsoo, että kuntatuottajuus on jo pohdittu läpi. Hallituksen ratkaisua olla antamatta kunnille sote-tuottajan roolia on kuitenkin vielä syytä perustella paremmin.

– Korostan, että jos nyt tehtäisiin muutos kuntatuottajuudesta, se olisi merkittävä muutos valmistelun näkökulmasta, Saarikko sanoo ennen kuin alkaa luetella syitä, miksi sitä ei ole luvassa.

Hän muun muassa nostaa esiin sen, että ei olisi yhdenvertaista, jos osa kunnista saisi pysyä tuottajina. Lisäksi hänen mukaansa suurten kaupunkienkaan ääni asiassa ei ole yksituumainen.

Suomessa nähtäisiin todellinen peräkkäiste vaalien suma, jos maakuntavaalit järjestettäisiin lokakuuussa 2018 ja heti perään vuonna 2019 olisi eurovaalit ja eduskuntavaalit.

Eduskuntapuolueitten puolusihteerit pohtivat yhä, voisiko joitakin vaaleja yhdistää.

Vehviläinen ei olisi siirtämässä maakuntavaaleja eduskuntavaalien yhteyteen. Hänen mielestään ne on pidettävä lokakuussa ja tämä on hänen mukaansa myös virkamiesten ja hallituksen kanta.

Muutoin maakuntien väliaikaishallinto ja maakuntavaltuustot eivät ehtisi tehdä kaikkia niitä isoja päätöksiä, joita niiden kontolle tulee.

– Ensimmäiset maakuntavaltuustot päättävät maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta, Vehviläinen listaa.

Jotta sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2020, hänen mielestään maakuntavaalit on pidettävä lokakuussa 2018.