Pääkirjoitukset
5.2.2020 17:00 ・ Päivitetty: 6.2.2020 08:42
Möly tarttuu ja hermot kiristyvät, mutta mitä hallituksen juuri nyt pitäisi erityisesti selitellä
Sipilän hallitus todellakin pani toimeksi. Tuloksena oli aktiivimallin ja varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen kaltaisia roiskien laadittuja lakeja, takaisin vedettyjä esityksiä sekä monenmoista sählinkiä. Kalkkiviivoilla pääministeri itse kaatoi hallituksen, vaalitaktisista syistä.
Rinteen ja sitten Marinin hallituksissa päätettiin toimia alusta alkaen toisin. Esityksiä mietitään huolella, eivätkä nopeusennätykset ole olennaisia. Maata ei johda toimitusjohtaja vaan poliittinen johtaja, joka ymmärtää, että asiantuntemusta on myös politiikan ulkopuolella.
Nykyinen hallitus on ladannut ohjelmansa sekä poliittisen uskottavuutensa ja kansan luottamuksen pitkälti myönteisen työllisyyskehityksen varaan. Siihen liittyvistä päätösaikatauluista on kerrottu jo viime keväänä. Oppositio, äänekäs some-(möly-)yleisö ja suuret lehtitalot eivät ole antaneet mahdollisuuksia minkäänlaisiin ”kuherruskuukausiin”.
Työllisyyskeskustelussa, siinä paikoin erittäin kriittisessä, jäi tammikuun lopulla miltei jalkoihin muuan seikka.
Möly tarttuu. Tammikuun lopulla hermot kiristyivät myös vasemmistoliiton ja keskustan pää-äänenkannattajalehdissä. ”Lymyily seis ja selityksiä peliin, hallitus”, julisti Kansan Uutiset. ”Kello käy, avauksia ei näy…”, tiesi Suomenmaa.
Lehtien ajoitus oli mielenkiintoinen, vaikka talouspolitiikan arviointineuvoston ja luottoluokittaja Fitchin kriittiset arviot hallituksen talouspolitiikasta ja ylipäänsä Suomen näkymistä olivatkin ilmestyneet tuoreeltaan. Kyse on aina myös profiilin nostamisesta ja eron tekemisestä puolueiden välillä hallituksen sisällä. Tässä tapauksessa se on erityisen houkuttelevaa, koska työllisyydestä vastaavan työministerin salkku on SDP:llä ja kaikesta vastaavan ministerin, pääministerin salkku niin ikään SDP:llä.
Mikä siis maksaa? Ainakin liika hosuminen maksaa. Kannattaa muistaa, että kritiikillekin tulee olla kriittinen. Työllisyyskeskustelussa, siinä paikoin erittäin kriittisessä, jäi näet tammikuun lopulla miltei jalkoihin muuan seikka: työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli joulukuussa 73,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,1 prosenttia. Työllisiä oli 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lisää aiheesta
Mitä juuri nyt pitäisi erityisesti selitellä?
Kaikki on suhteellista. Politiikassa on aina vähintäänkin kohtalainen kiire. Pitää parantaa ja kehittää, mieluummin pian kuin myöhään. Silti moni asia on mennyt paremmin kuin äläkästä voi päätellä, myös se työllisyys. Silti uusia toimiakin tarvitaan ja niitä tulee. On paras tulla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.