Esillä on ollut, että Suomessa olisi useampi ohjaaja ja tuottaja, joiden käytös ei ole kunnossa.

Muun muassa palkitun elokuvaohjaajan ja elokuvakerronnan professorin Lauri Törhösen toiminta on noussut keskusteluun.

Tuoreimpana tapauksena on puhuttanut elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen tapa ohjata. Eturivin suomalaiset naisnäyttelijät ovat kertoneet kokemastaan alistamisesta ja nöyryytyksestä ja tyrmänneet Louhimiehen ohjaamisessaan käyttämät keinot. Louhimies on sanonut epäonnistuneensa ohjaajana ja pyytänyt anteeksi.

Suomessa Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien tuotantoon, esittämiseen ja levittämiseen. Säätiön veikkausvoittovaroista saamat jaettavissa olevat tukivarat ovat noin 25 miljoonaa euroa. Säätiö on tukenut isolla rahalla esimerkiksi Louhimiehen ohjaamaa Tuntematon sotilas -elokuvaa.

– Olemme valtuuttaneet säätiön hallituksen päätöksellä säätiön operatiivisen johdon keskustelemaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Kyse keskusteluissa on siitä, minkälaisia käytännön keinoja säätiöllä lain ja hyvän hallintotavan mukaan on käytettävissä sen edistämiseen, ettei tällaisia ahdistelu- ja väärinkäytösasioita olisi, Kaira kertoo.

Säätiön hallitus käsitteli #metoo-asiaa ensimmäisen kerran joulukuussa.

– Merkattiin se itsestäänselvyys pöytäkirjaan, että säätiö ei hyväksy minkäänlaista seksuaalista häirintää. Totesimme, että säätiön omassa toiminnassa sille on nollatoleranssi. Sen jälkeen asia on ollut pysyvästi agendalla. Olemme lähteneet selvittämään keinoja, joita valtionapuviranomaisella on vaikuttaa asiaan.

Ministeriön kanssa alkava selvittely ei ole yksinkertaisimmasta päästä.

– Me olemme valtionapuviranomainen, useat lait koskevat meitä. Meillä on oikeus edellyttää, että tuensaajat noudattavat valtionavun ehtoja. Myös tuensaajien oikeusturva on yksi asia. Tämä selvittely on ihan suoraan sanottuna kesken. Olemme liikkuvassa junassa, Kaira toteaa.

– Samalla on hyvä muistaa, että väärinkäytökset ovat aina poikkeuksia.

Elokuvatuottajat ry:n kokoama työryhmä sai tammi–helmikuun taitteessa valmiiksi ohjeistuksen. Se toimii käytännön työkaluna seksuaalisen häirinnän ehkäisyssä elokuva- ja tv-alalla. Elokuvasäätiö edellyttää, että alan yhteinen ohjeistus on sen tukea saavilla työryhmillä käytössä.

Kaira kertoo, että elokuvasäätiö on on ryhtynyt myös sopimusoikeudellisiin toimiin. Elokuvatuotannon tukisopimusprosessia on muutettu.

– Tukisopimukseen on tänä vuonna lisätty kohta, joka määrittelee, että tuensaajan on huolehdittavat siitä, että tuotannossa noudatetaan työturvallisuuslakia ja erityisesti sen häirintää koskevia pykäliä. Tästä kuuluu todellakin kiitos näillä rohkeille naisille, jotka ovat tulleet julkisuuteen. Uskon, että tämä on vahva viesti alalle. Jos produktiossa sitten ei sopimusehtoja noudateta, syyllistyy sopimusrikkomukseen, Kaira sanoo.

Kairan mukaan sopimusrikkomuksesta voi seurata jopa tuen maksamisen keskeyttäminen niin pitkäksi aikaa, että sopimusta aletaan noudattaa.

– Koska tuensaaja toki ottaa säätiön huomutukset huomioon, tähän asti ei todennäköisesti tarvitse mennä. Siihen Kairalla ei ole tällä hetkellä vastausta, voitaisiinko esimerkiksi elokuville annettua tukea periä takaisin, mikäli tuotantoprosessissa ilmenee epäasiallisuuksia.

– Tällä hetkellä luomme järjestelmää, jolla vähennämme häirinnän riskiä ja saamme työnantajat puuttumaan tehokkaasti, jos sellaista esiintyy.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) kommentoi ministeriön Elokuvasäätiön kannssa käymiä keskusteluja.

– Niissä otetaan esiin #metoo-kampanjan esiinnostama työolojen kehittäminen. Tulemme vahtimaan ja parhaamme mukaan viemään eteenpäin Elokuvasäätiön kanssa sitä, että kaikilla alan työpaikoilla on selkeä ohjeistus siitä, miten ensinnäkin torjutaan seksuaalista häirintää ja toisaalta ylläpidetään inhimillisiä työolosuhteita, Terho sanoo.

– Elokuva-ala on itse jo tehnyt seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisen oppaan, joka on jo jaossa. Yhteisissä keskusteluissa käydään heidän kanssaan läpi, miten asia on saatu eteenpäin, Terho jatkaa.

Terhon mukaan myös sitä selvitetään, miten raha voisi liittyä Elokuvasäätiön kanssa kehitettävän ohjeistuksen käyttöön. Kyse on käytännössä siis elokuvan tukemisen ehdoista.

– Oikeastaan se ohjeistusten käyttäminen ja eteenpäinvieminen liittyy myös näihin rahoitusratkaisuihin.

Voisiko nykysäännöillä periä takaisin rahaa elokuvalta, jolle on annettu valtionavustusta?

– Tähän en osaa ottaa suoraan kantaa. Siinä on oikeudellisia kysymyksiä.

Selvittääkö ministeriö asiaa?

– Kaikki selvitetään. Tällainen idea meille on tuotu myös. Kaikki selvitetään, miten niitä on mahdollista viedä eteenpäin.

Idean tuojana Terho viittaa elokuva- ja televisioalalla toimivien naisten järjestöön Women in Film & Television Finland (WIFT). Se on ehdottanut sanktiointia, jonka perusteella elokuvatukia voitaisiin periä takaisin, jos niiden tuotannoissa esiintyy häirintää tai kyseenalaisia käytäntöjä.

Terho on tavannut järjestön edustajat.