– Näen kehityssuunnassa suuria uhkia. Olen suuresti huolissani siitä, miten oppilaiden ammatillisen taitotason käy.  Myös nuorten syrjäytymiskierteen paheneminen on valitettavan realistinen vaihtoehto.

Ammattikoulu-uudistus nousi eilen julkiseen keskusteluun helsinkiläinen päätoimittajan ja kriitikon Aleksis Salusjärvi julkaistua Ylen verkkosivuilla kolumnin, jossa hän toteaa ammattikouluissa olevan käynnissä vaarallisen ihmiskokeen.

– Hallituksen koulutusleikkaus tuli pahimmalla mahdollisella hetkellä. Edellinen hallitus halusi nuorisotakuun myötä mahdollisimman monta nuorta takaisin koulun penkille keinolla millä hyvänsä. Koulutuksesta tehtiin lääke syrjäytymistä vastaan, hän kirjoittaa.

– Opetuksessa tämä näkyy niin, että koulujen johto painostaa opettajia päästämään oppilaita kursseiltaan mitättömillä näytöillä. Vaativiin ammatteihin, kuten hoitoalalle, on siksi lähivuosina valmistumassa ihmisiä, jotka eivät ole saaneet asianmukaista opetusta työhönsä, ammattikouluissa ympäri Suomen opetusta antanut Salusjärvi huomauttaa.

OAJ:n Luukkainen yhtyy Salusjärven huoleen.

– Osaamisen tasoa pitäisi muuttuvan työelämän myötä pystyä ennemmin nostamaan. Lähiopetusta on enää vain 20 tuntia, jopa vähemmän. Ei osaaminen itsenäisellä työskentelyllä tai jollain ohjaamisella kyllä valitettavasti hoidu. Elinkeinoelämässä tai työpaikoilla ei ole aikaa eikä tarvittavaa pedagogista osaamista nuorten ohjaamiseen. Kyllä tämä on iso uhka.

– Nyt tulisikin huolehtia rahojen oikeasta ohjaamisesta siten, että nuoret saavat riittävästi ammattitaitoisia ohjaamisia.

Luukkaisen mukaan esimerkiksi Hyvinkäällä ja Riihimäellä on jo aloitettu toimia, joissa ammatillisen taidon lisäksi pedagogisesti koulutettuja opettajia on alettu korvata ammattinsa osaavilla työmiehillä.

– Väheksymättä lainkaan työmiehien alaansa liittyvää osaamista, heillä ei ole samanlaisia valmiuksia kouluttaa nuoria pedagogisessa mielessä. Tämä kehityskulku pitää ampua alas heti.

Osaamisen vähentymisen lisäksi Salusjärvi esittää kolumnissaan olevansa huolissaan myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pärjäämisestä ammattikoulu-uudistuksen pyörteissä. Hallituksen uudistuksen seurauksena ammattikoululaisten on etsittävä itsellensä yritys, jossa he täyttäisivät leikkausten entisestään vähentämää kouluopetusta tekemällä töitä.

Salusjärvi korostaa tämän sopivan vain sellaisille oppilaille, joilla on korkea motivaatio ja kyky itsenäiseen työskentelyyn.

– Nuorisotakuun myötä kouluihin saaduista uusista oppilaista luultavasti yksikään ei täytä näitä kriteerejä. He saavat karun opetuksen, kun heille tehdään selväksi, että he eivät ole sopivaa ainesta yhteiskuntaamme, hän kirjoittaa.

– Nuorisotakuusta on paradoksaalisesti vaarassa tulla syrjäytymistä kiihdyttävä hanke.

Tämänkin väite on Luukkaisen mukaan täysin totta. Ammatillisessa koulutuksessa on paljon sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea saadakseen elämänsä uomiinsa sekä vakiinnutettua.

– Hallituksen päättämä koulutusrahoituksen leikkauksen uhkaa estää nuorten tarvitseman tuen saamista.

Mikä sitten olisi paras ratkaisu vallitsevassa tilanteessa nuorten kannalta? Luukkainen kehottaa ammattikouluja panostamaan resurssejaan opettajien antamaan koulutukseen sekä ohjaamiseen, joka sisältää myös elämänhallintataitojen kartuttamista.

– Ammatillisen koulutuksen uudistuksen periaate tulisi olla sellainen, että nuoret saavat riittävän pohjan ammatilliseen osaamiseen. Mutta myös elämänhallintataitoihin. Tämä tulisi taata ennen kaikkea riittävällä määrällä lähiopetusta.