– Tämä on päivä, jolloin järki palasi talouspolitiikkaan. Kaikki puolueet ovat joustaneet tätä neuvoteltaessa, kehui kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra puolueiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Suomalaisessa talouspolitiikassa on harvoin tehty vastaavia velkaantumiseen liittyviä ylivaalikautisia sopimuksia. Aiemmin parlamentaarista sopua on löytynyt lähinnä erilaisiin menoratkaisuihin, kuten koulutuksen tai tiederahoituksen tasoon tai joidenkin yksittäisten hankkeiden toteuttamisiin.

Oppositio kertoi saaneensa hallituksen ”ylikireään” velkajarruesitykseen riittävästi muutoksia.

Samaa korosti myös keskusta.

AINOANA PUOLUEENA sopimuksesta kieltäytynyt vasemmistoliitto sanoo ymmärtävänsä, että Suomen velkaantumiselle täytyy tehdä ”jotain”. Silti tämä sopimus ei ole puolueen mielestä tarpeen.

– Velkajarru on tarpeeton tai tarpeettoman vahingollinen, sanoo puheenjohtaja Minja Koskela. Vasemmistoliiton mielestä viime vuonna voimaan tulleet EU:n finanssipoliittiset tavoitteet olivat jo Suomelle riittäviä.

Hän kritisoi myös tehtävään valittua parlamentaarista työryhmää ongelmalliseksi, koska sen, eduskunnan ja esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan keskinäinen työnjako on Koskelan mielestä epäselvä.

– Emme halua olla mukana siirtämässä näin paljon parlamentaarista valtaa tälle työryhmälle, Koskela korostaa.

Tätä pelkoa muut puolueet pitivät perusteettomana.

– Työryhmä ei voi sopia mistään mitä puolueiden eduskuntaryhmät eivät hyväksy, Markus Lohi vastasi Koskelalle.

SDP:n neuvottelija Joona Räsänen muistutti myös, että ensi vaalikaudella EU:n omat vaatimukset – joihin vasemmistoliitto on sitoutunut – ovat tiukempia kuin nyt sovitut kansalliset rajat.

Velkajarrun soveltaminen alkaa vasta vuonna 2031 alkavalla vaalikaudella.

– Leikkausluvuistakaan ei tässä vaiheessa ole sovittu, sanoo myös vihreiden neuvottelija Saara Hyrkkö. Sopimukseen on hänen mukaansa luotu myös poikkeustilalausekkeet, joilla menettelyistä voidaan hetkellisesti poiketa yllätyskriisien takia.