Jos näin käy, on todennäköistä, että samalla sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän koostumus muuttuu yhdellä tai kahdella nimellä.

Sanottakoon siis jo kirjoituksen tässä vaiheessa, ettei alla oleva perustu henkilöpreferensseihin vaan odotusarvoon, jonka taustalla on vaalimatematiikkaa, taustatutkimusta ja poliittista arviota.

Menetelmä ei ole tieteellinen muttei silkkaa mutuakaan.

Pidän enemmän todennäköisenä kuin vain mahdollisena, että SDP ottaa vaalivoiton eli kasvattaa kannatustaan ja nostaa meppilukemaansa.

Jos kaikki osuisi täydellisesti häränsilmään, meppejä voisi olla jopa neljä, mutta sen todennäköisyys on jokseenkin samaa luokkaa kuin sen, että SDP jäisi nykyiseen kahteen paikkaan.

SDP:n yleiskannatuksen korkeus verrattuna edellisten EU-vaalien alusaikaan puoltaa kannatuksen nousua ja lisäpaikkaa.

Jos äänestysprosentti jäisi erityisen alas, suosio voisi olla odotettua heikompaa.

Suomesta valitaan 15 europarlamentaarikkoa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

MITÄ SDP:n kolme paikkaa sitten tarkoittaisi puolueen eduskuntaryhmän näkökulmasta?

Ainakin joitain mielenkiintoisia oletuksia kannattaa huomioida jo ennakkoäänestyksen alla. Kun eduskuntaryhmästä vapautuu paikka, saman piirin varaedustaja saa sen. Siksi ei ole samantekevää, mistä piireistä mepit tulevat.

Lähtökohta on, että viime vaalien suomalainen ääniharava Eero Heinäluoma uusii paikkansa Euroopan parlamentissa. 128 000 ääntä tuskin toistuu, mutta muu kuin kärkisija SDP:n listalla olisi sittenkin pieni yllätys. Putoaminen olisi megayllätys.

Ellei näin suurta vaalipommia todisteta, SDP:n muut läpimenijät tulevat kuuden ehdolla olevan istuvan kansanedustajan joukosta.

Heistä kansallisesti tunnetuin on ministerinäkin toiminut Maria Guzenina. Vahva veikkaus on, että uusimaalainen Guzenina menee läpi. Medianäkyvyydellä on merkitystä ja Guzenina on näkynyt mediassa 30 vuoden ajan. Hän on myös poliittisesti kokenut.

Jos Heinäluoma ja Guzenina menestyvät, kuviossa on heti muutama kierre. Istuva europarlamentaarikko Heinäluoma ei vapauta tilaa eduskunnasta.

Toisin on, jos Guzenina valitaan. Uudeltamaalta hänet korvaisi SDP:n listalla ensimmäisellä varasijalla eduskuntavaaleissa 2023 oleva Helena Marttila.

Marttilalle muutos ei olisi suuri, sillä hän ehti jo nousta eduskuntaan varasijalta, kun eduskuntaan valittu Miapetra Kumpula-Natri jäi vielä vuodeksi EU-parlamenttiin 2023 vaalien jälkeen.

Ratkaisullaan Kumpula-Natri oli käytännössä estämässä sitä, ettei varasijalle viime EU-vaaleissa päässyt mutta sittemmin SDP:stä eronnut Satu Taavitsainen (nykyään Liike nyt) noussut europarlamentaarikoksi.

Marttila siis käytännössä jatkaisi eduskunnassa, jälleen ensimmäiseltä varasijalta.

KIHARAISEMMAKSI kuvio menee, jos SDP:n listalta valittaisiin europarlamenttiin kaksi nykyistä kansanedustajaa Uudeltamaalta.

EU-vaaleissa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin, mutta tässä katsannossa viime eduskuntavaalien tuloksellakin on merkitystä.

Kaksi läpimenijää Uudeltamaalta nostaisi esiin Anette Karlssonin nimen, joka ylsi SDP:n listalla toiselle varasijalle kevään 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

Karlsson on entinen opiskelijademarien puheenjohtaja ja porvoolainen alue- ja kuntavaikuttaja. Hän erosi SDP:stä viime vuonna.

Vaalilain mukaan Karlsson nousisi kuitenkin eduskuntaan, jos Uudenmaan nykyisistä demariedustajista kaksi lähtee muihin hommiin.

Jos näin olisi käymässä, SDP:llä olisi edessään samankaltainen pohdinta kuin Taavitsaisen kohdalla.

Jos vain yksi Uudeltamaalta ottaisi paikan, Karlsson jäisi edelleen rannalle eduskunnasta.

Tässä tilanteessa europarlamenttiin nousisi joku varasijalle SDP:n eurolistalla yltäneistä ehdokkaista.

Uusimaalaisista SDP:n kansanedustajista ehdolla ovat Guzeninan lisäksi Pinja Perholehto ja Kimmo Kiljunen.

Perholehto kertoi Demokraatin haastattelussa ottavansa EU-paikan vastaan, jos sellainen vain tulee, mutta Kiljunen oli kannassaan pidättyvämpi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kokoussali Brysselissä odottaa uusia meppejä. KUVA: ISTOCK

YLLÄ kuvattu on vain yksi skenaario mutta mahdollinen. Sitä ei ole syytä pitää salassa.

Yhtä lailla mahdollinen tai jopa todennäköisempi on se, että SDP:n kolmas paikka menee puolueen some-tähdelle Ville Meriselle, Venäjä-varoittelussa harvoihin näkijäpoliitikkoihin lukeutuneelle Suna Kymäläiselle tai keskisuomalaiselle kansanedustajalle Piritta Rantaselle.

Merisen paikkaa eduskunnasta tarjottaisiin Kangasalan valtuuston puheenjohtajalle Hanna Laineelle ja Rantasen paikkaa Laukaan kunnanhallituksen varapuheenjohtajalle Leena Kautto-Koukalle. Laine nousisi eduskuntaan toiselta varasijalta, sillä ensimmäiselle varasijalle päätynyt Lotta Hamari nousi jo eduskuntaan Sanna Marinin tilalle.

Kymäläisen tullessa valituksi ex-ministeri Sirpa Paatero voisi tehdä paluun Arkadianmäelle. Paatero putosi kevään 2023 vaaleissa vaivaisella 7 äänellä eduskunnasta.

Jos SDP sattuisi saamaan neljä paikkaa tai Eurooppaan nousisi joku yllättäjä kansanedustajien ulkopuolelta, koko asetelma muuttuu kertaheitolla. Sekin on mahdollista vaikkei todennäköistä, että SDP saa nykyiset kaksi paikkaa.