Salon tietojen mukaan muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoululla on valmiudet aloittaa muuntokoulutus jo vuodenvaihteessa.

­– Tarvetta ja valmiutta koulutuksen aloittamiseen on varmasti muuallakin. Paras hyöty muuntokoulutuksesta saadaan, kun ammattikorkeakoulut ja alueen yritykset kartoittavat osaamistarpeet ennakolta, Salo sanoo.

Hänen mielestään muuntokoulutus on oiva lääke sekä insinöörityöttömyyteen että väitettyyn työvoiman saatavuusongelmaan.

– Meillä on edelleen noin 6 000 insinööriä vailla työtä. Noin vuoden muunto- ja täydennyskoulutuksella monen osaaminen voidaan päivittää ajan tasalle vastaamaan yritysten tarpeita, Salo toteaa.

Insinööriliiton tavoitteena on siirtää insinöörikoulutuksen painopistettä portaittain nuorisoasteen aloituspaikoista muuntokoulutuksen suuntaan. Liitto lähtee siitä, että viimeistään vuonna 2021 nykyisestä 6 000 insinööritutkinnosta kolmannes suoritettaisiin muuntokoulutustutkintona.

– Parasta olisi, jos muutos tapahtuisi heti, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Salo sanoo.

Hän perustelee muutosta insinöörien korkealla työttömyydellä ja tekniikan ammattilaisen jatkuvalla kouluttautumistarpeella. Etenkin tekniikan aloilla työvoiman kysynnän vaihtelut ovat nopeita, joskus isojakin. Osaamisen päivittäminen on jo tästä syystä tärkeää.

– Nykyään tuskin yksikään insinööri selviää työelämänsä läpi ilman muunto- tai täydennyskoulutusta. Koulutuspolitiikkaa on pakko kehittää muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Insinööriliitossa on jo pitkään oltu huolissaan siitä, että insinöörin riski joutua työttömäksi alkaa nopeasti kasvaa 42 ikävuotta lähestyessä. Riski on viisikymppisillä lähes kaksinkertainen nuorempiin insinööreihin verrattuna.

– Insinöörien parasta ennen ikä asettuu 42 vuoden tietämille. Ja vaikka insinöörien työttömyys kääntyi laskuun noin vuosi sitten, suuntaus on sama. Eivät nämä ole mitään minun mielipiteitäni tai väitteitä, vaan työttömyystilastojen kertomaa. Tässä on riittävästi perusteluja muuntokoulutuksen lisäämiselle, Salo sanoo.