Sanna Marin piti Tampereen mölisijätkin aisoissa – nyt kehuttu kurinpitäjä paljastaa 10 vinkkiä, kuinka se onnistuu

Kuva: Marja Luumi

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Sanna Marinin taitavat ja jämerät puheenjohtajan otteet herättivät sosiaalisessa mediassa ja mediassa laajaa huomiota, kun Tampereella käsiteltiin hiljattain ratikkahanketta.

Muun muassa Helsingin Sanomat ja Aamulehti tekivät aiheesta uutiset, joiden kärjeksi ne nostivat Marinin puheenjohtajuuden. Sanna Marin näytti, kuinka välihuutelijat pidetään kurissa, HS kertoi otsikossaan.

”Huikeata johtajuutta”, Twitterissä kehuttiin ja oltiin valmiita tekemään Marinista presidentti.

”Huomio valtuuston puheenjohtajat kunnissa! Voisitte ottaa oppia pj @MarinSanna työskentelystä puheenjohtajana”, eräässä tviitissä hehkutettiin.

Demokraatti pyysi Marinilta 10 vinkkiä opiksi ja ojennukseksi, ja tässä ne ovat. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Marinin (sd.) vinkit liittyvät nimenomaan kuntapolitiikkaan ja valtuuston johtamiseen:

”Ei voi aina olla mukava, mutta…”

1) Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtajan on tärkeä ymmärtää, että hän toimii valtuuston luottamuksella ja uuteen kuntalakiin onkin otettu mukaan säännös, joka mahdollistaa valtuuston puheenjohtajiston erottamisen kesken toimikauden. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista.

2) Valtuutetuilla on puheoikeus ja he edustavat vaaleilla valittuina edustajina kuntalaisia. Puheenjohtaja ei voi rajoittaa valtuutetun oikeutta puhua käsiteltävässä asiassa. Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että valtuutetut pysyvät asiassa ja, että keskustelu on muutenkin asiallista. Tarvittaessa puheenjohtaja voi kieltää valtuutettua jatkamasta puhetta, jos hän ei kehotuksesta huolimatta palaa asiaan, pitkittää puhettaan ilmeisen tarpeettomasti tai käyttäytyy muuten sopimattomasti.

3) Puheenjohtajan ensisijainen tehtävä ei ole olla tiukka tai jämäkkä vaan mahdollistaa demokratian toteutuminen valtuustosalissa omalla toiminnallaan. Valtuutetuilla on oikeus tehdä esityksiä käsiteltävään asiaan ja saada ne käsittelyyn, jos niitä kannatetaan. Tarvittaessa puheenjohtaja tai valtuuston sihteeristö voi auttaa valtuutettua esityksen muotoilussa, jos siinä on epäselvyyttä. Tampereella näin ollaan toimittukin.

4) Nähdäkseni oleellista on, että pyrkii toimimaan aina siten, että asiat käsitellään oikein, eikä menettelyssä tapahdu virheitä. Tehtävässä on suureksi hyödyksi kuntalain sekä kunnan johtosääntöjen ja vähintään valtuuston työjärjestyksen hyvä tunteminen. Jos jostakin kysymyksestä tai menettelystä on epäselvyyttä, kannattaa silloin tukeutua valtuuston sihteeristön ja lakimiehen asiantuntemukseen. Tällaisia tilanteita tulee väistämättä vastaan ja kaikille tapahtuu joskus virheitä.

5) Puheenjohtaja ei voi aina olla mukava, mutta hyvä tahto kantaa pitkälle. Hyvä nyrkkisääntö on se, että puheenjohtajan kannattaa erilaisissa tilanteissa olla asiallisempi ja rauhallisempi kuin valtuuston.

”Johtaminen ei ole rakettitiedettä.”

6) Puheenjohtajan pitää olla tasapuolinen ja johdonmukainen toiminnassaan. Jos kohtelee salissa eri valtuutettuja eri tavoin, löytää sen edestään hyvin nopeasti.

7) Valtuuston hyväksymä työjärjestys on puheenjohtajan paras työkalu nuijan lisäksi. Yhdessä sovituista pelisäännöistä on myös pidettävä kiinni. Erilaisissa tilanteissa kannattaa kuitenkin käyttää tervettä harkintaa. On esimerkiksi tärkeämpää, että valtuutettu voi puheenvuorossaan tehdä haluamansa muutosehdotuksen kuin, että valtuuston työjärjestyksessä sovitusta ajasta pidetään tiukasti kiinni.

8) Puheenjohtajalla on valtuuston jäsenenä oikeus käyttää puheenvuoroja siinä, missä muillakin valtuutetuilla. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin valinnut, etten näin toimi. Uskon, että valtuutetut arvostavat sitä, että toimin siinä roolissa, johon minut on valittu.

9) Puheenjohtajan kannattaa pitää säännöllistä keskusteluyhteyttä valtuuston varapuheenjohtajiin ja valtuustoryhmiin. Tampereella on käytäntö, että valtuustoryhmät kokoontuvat ennen valtuuston kokousta ja käyvät läpi esityslistan ja ryhmien mahdolliset muutosehdotukset.

10) Valtuuston johtaminen ei ole rakettitiedettä. Tärkeää on olla oma itsensä ja luottaa siihen, että tehtävä kasvattaa ja opettaa.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)