Sanna Marin piti Tampereen mölisijätkin aisoissa – nyt kehuttu kurinpitäjä paljastaa 10 vinkkiä, kuinka se onnistuu

Kuva: Marja Luumi

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Sanna Marinin taitavat ja jämerät puheenjohtajan otteet herättivät sosiaalisessa mediassa ja mediassa laajaa huomiota, kun Tampereella käsiteltiin hiljattain ratikkahanketta.

Muun muassa Helsingin Sanomat ja Aamulehti tekivät aiheesta uutiset, joiden kärjeksi ne nostivat Marinin puheenjohtajuuden. Sanna Marin näytti, kuinka välihuutelijat pidetään kurissa, HS kertoi otsikossaan.

”Huikeata johtajuutta”, Twitterissä kehuttiin ja oltiin valmiita tekemään Marinista presidentti.

”Huomio valtuuston puheenjohtajat kunnissa! Voisitte ottaa oppia pj @MarinSanna työskentelystä puheenjohtajana”, eräässä tviitissä hehkutettiin.

Demokraatti pyysi Marinilta 10 vinkkiä opiksi ja ojennukseksi, ja tässä ne ovat. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Marinin (sd.) vinkit liittyvät nimenomaan kuntapolitiikkaan ja valtuuston johtamiseen:

”Ei voi aina olla mukava, mutta…”

1) Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtajan on tärkeä ymmärtää, että hän toimii valtuuston luottamuksella ja uuteen kuntalakiin onkin otettu mukaan säännös, joka mahdollistaa valtuuston puheenjohtajiston erottamisen kesken toimikauden. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista.

2) Valtuutetuilla on puheoikeus ja he edustavat vaaleilla valittuina edustajina kuntalaisia. Puheenjohtaja ei voi rajoittaa valtuutetun oikeutta puhua käsiteltävässä asiassa. Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että valtuutetut pysyvät asiassa ja, että keskustelu on muutenkin asiallista. Tarvittaessa puheenjohtaja voi kieltää valtuutettua jatkamasta puhetta, jos hän ei kehotuksesta huolimatta palaa asiaan, pitkittää puhettaan ilmeisen tarpeettomasti tai käyttäytyy muuten sopimattomasti.

3) Puheenjohtajan ensisijainen tehtävä ei ole olla tiukka tai jämäkkä vaan mahdollistaa demokratian toteutuminen valtuustosalissa omalla toiminnallaan. Valtuutetuilla on oikeus tehdä esityksiä käsiteltävään asiaan ja saada ne käsittelyyn, jos niitä kannatetaan. Tarvittaessa puheenjohtaja tai valtuuston sihteeristö voi auttaa valtuutettua esityksen muotoilussa, jos siinä on epäselvyyttä. Tampereella näin ollaan toimittukin.

4) Nähdäkseni oleellista on, että pyrkii toimimaan aina siten, että asiat käsitellään oikein, eikä menettelyssä tapahdu virheitä. Tehtävässä on suureksi hyödyksi kuntalain sekä kunnan johtosääntöjen ja vähintään valtuuston työjärjestyksen hyvä tunteminen. Jos jostakin kysymyksestä tai menettelystä on epäselvyyttä, kannattaa silloin tukeutua valtuuston sihteeristön ja lakimiehen asiantuntemukseen. Tällaisia tilanteita tulee väistämättä vastaan ja kaikille tapahtuu joskus virheitä.

5) Puheenjohtaja ei voi aina olla mukava, mutta hyvä tahto kantaa pitkälle. Hyvä nyrkkisääntö on se, että puheenjohtajan kannattaa erilaisissa tilanteissa olla asiallisempi ja rauhallisempi kuin valtuuston.

”Johtaminen ei ole rakettitiedettä.”

6) Puheenjohtajan pitää olla tasapuolinen ja johdonmukainen toiminnassaan. Jos kohtelee salissa eri valtuutettuja eri tavoin, löytää sen edestään hyvin nopeasti.

7) Valtuuston hyväksymä työjärjestys on puheenjohtajan paras työkalu nuijan lisäksi. Yhdessä sovituista pelisäännöistä on myös pidettävä kiinni. Erilaisissa tilanteissa kannattaa kuitenkin käyttää tervettä harkintaa. On esimerkiksi tärkeämpää, että valtuutettu voi puheenvuorossaan tehdä haluamansa muutosehdotuksen kuin, että valtuuston työjärjestyksessä sovitusta ajasta pidetään tiukasti kiinni.

8) Puheenjohtajalla on valtuuston jäsenenä oikeus käyttää puheenvuoroja siinä, missä muillakin valtuutetuilla. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin valinnut, etten näin toimi. Uskon, että valtuutetut arvostavat sitä, että toimin siinä roolissa, johon minut on valittu.

9) Puheenjohtajan kannattaa pitää säännöllistä keskusteluyhteyttä valtuuston varapuheenjohtajiin ja valtuustoryhmiin. Tampereella on käytäntö, että valtuustoryhmät kokoontuvat ennen valtuuston kokousta ja käyvät läpi esityslistan ja ryhmien mahdolliset muutosehdotukset.

10) Valtuuston johtaminen ei ole rakettitiedettä. Tärkeää on olla oma itsensä ja luottaa siihen, että tehtävä kasvattaa ja opettaa.

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.