Hän totesi, että ylimpänä laillisuusvalvojana hänellä on toimivalta tehdä aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi havaitessaan puutteita.

Pöystin mukaan osa yleistä eurooppalaista kehitystä on ollut oikeusvaltioissa esille noussut taantuminen.

– Kansainvälisessä vertailussa on ryhdytty kiinnittämään huomiota siihen, onko kaikissa maissa riittävät takeet sellaisten tilanteiden kannalta, joissa parlamentti lainsäätäjänä ja hallitus yhdessä eksyvät oikeusvaltion polulta.

– Mutta juuri siksi asia on ajankohtainen, että tällaiset asiat täytyy miettiä laajapohjaisesti silloin, kun se ei ole omassa maassa konkreettinen ajankohtainen kysymyksenasettelu.

Pöystin Demokraatille kertoma kanta on se, että Suomessa ylimpien tuomioistuinten tuomareiden määrästä ja eromisiästä sekä virassapysymymisoikeudesta voisi säätää perustuslain tasolla.

Demokraatti tiedusteli oikeusministeriöstä, miten Pöystin esitykseen aiotaan reagoida. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo, että ministeriö järjestää marraskuun 11. päivänä seminaarin oikeusvaltion tilasta ja haasteista.

Tällöin käsitellään muun muassa EU:n komission oikeusvaltioraportin Suomea koskevia havaintoja.

Henriksson kertoo kutsuneensa tilaisuuteen suomalaisen oikeuselämän keskeiset edustajat. Pääpuheen pitää entinen korkeimman oikeuden presidentti, Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomari Pauliine Koskelo. Paikalla ovat myös korkeimpien oikeuksiemme presidentit.

– Näin ollen oikeusvaltiosta ja tuomiostuinten riippumattomuuden takeista varmasti tullaan keskustelemaan.

Henriksson kertaa, että viimeksi laajasti tuomioistuinten asemaa koskevaa perustuslainsäätelyä on arvioitu perustuslakiuudistuksen osana vuosituhannen taitteessa. Lisäksi perustuslain toimivuutta on tarkasteltu laajemmin noin 10 vuotta sitten.

Henriksson huomauttaa myös, että tällä viikolla koolla olleessa puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) pyöreän pöydän tapaamisessa todettiin, että perustuslain mahdollisia muutostarpeita pitää arvioida erittäin huolellisesti.

– Jos muutoksia pidetään välttämättöminä, sehän vaatii varsin perusteellisen valmistelun, laajapohjaisen keskustelun sekä myös suurta yhteisymmärrystä. Tässä tavallaan nyt ollaan, enkä lyö mitään kantoja lukkoon. On erittäin hyvä, että sekä oikeuskansleri että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ovat nostaneet myös agendalle kysymyksiä.

Pöystin tavoin myös Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi on halunnut selvitystä tuomioistuinten riippumattomuuden takeista. Kuusiniemen mielestä Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät hyökkäävät jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Vehviläisen tilaisuudessa puolestaan pohdittiin sitä, onko eduskunnan täysistunto oikea paikka käsitellä ministereihin ja kansanedustajiin liittyviä juridisia kysymyksiä.

Henriksson toteaa, että on pystyttävä kriittisesti arvioimaan, onko Suomessa riittävän vahva lainsäädäntö mutta painottaa vastausten hakemista laajapohjaisesti.

Yhtä lailla myös oikeuskansleri painotti selvityksen laajapohjaisuutta tuomioistuinten riippumattomuuden takaamisessa. Selvitystä edeltäisi oikeusministeriön asiantuntijatyö ja sen jälkeen olisi vuorossa komiteatyyppinen tarkastelu.

– Oikeusministeriön on hyvä harkita asiaa ja tarkemmin sen toteuttamistapaa, Pöysti totesi katsoen, että oikeusministeriön on ryhdyttävä asiassa toimeen.

– Mielestäni kun me nyt järjestämme tämän seminaarin, sehän on jo osoitus siitä, että näistä asioista halutaan keskustella. En usko, että hän tarkoittaisi sitä, että heti pitäisi muuttaa perustuslakia. Varmasti hän on halunnut saada aikaiseksi ulostulollaan sen, että näistä asioista keskustellaan. Jokainen tietää sen, että tämä vaatii syvää pohdintaa, Henriksson toteaa.

Kysymystä siitä, voisiko vielä tällä hallituskaudella käynnistyä perustuslain muutoksiin tähtäävä prosessi Henriksson tuntuu pitävän aivan liian varhaisena.

– Ensin pitäisi tietää, mitä haluttaisiin muuttaa… Vaatii hyvin perusteellisen analyysin, mitä lähdetään muuttamaan ja miksi. Ei meillä ole mitään tällaista hallitusohjelmassa. Tärkeää sinänsä on, että näistä asioista keskustellaan. On aivan liian aikaista vetää mitään muita johtopäätöksiä.

Esimerkiksi ylimpien tuomioistuinten tuomareiden määrän, eromisiän tai virassapysymymisoikeuden kirjaamisesta perustuslakiin Henriksson ei sano mitään.

– En ole ehtinyt perehtyä niihin. Lähden nyt siitä, että olemme pärjänneet tällä perustuslailla näin pitkälle ja jos on tarvetta johonkin muuhun, siitä pitää laajasti perustella. On hyvä että ajatuksia esitetään.

Tällä hetkellä Henriksson ei näe Suomessa erityisiä oikeusvaltiouhkia. Sen sijaan esimerkiksi Puolan paljon EU:ssakin keskustaluttaneesta oikeusvaltiotilanteesta Henriksson sanoo olevansa erittäin huolestunut.

– Mutta meidän syytä pohtia, miten resilientti meidän yhteiskuntamme on, jos täällä tapahtuisi sellaista mihin emme normaalioloissa ole tottuneita. Tällaista pohdintaa varmasti tarvitaan mutta mitään sellaista välitöntä uhkaa en näe.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa myös hallituksen päättäneen käynnistää oikeudenhoidon selonteon valmistelun.

– Tavoitteena tällä on saada päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. Keskeistä on, että meillä säilyy korkealla kansalaisten luottamus sekä lainsääädäntöön että oikeusprosesseihin.

Henrikssonin mukaan selonteossa arvioidaan myös, miten oikeudenhoidon resurssit ja pituudet sekä palvelukyky yleensä ovat viime vuosina kehittyneet.

– Ajatus on se, että kuvataan oikeudenhoidon tila, miltä se tänään näyttää. Tähän kuuluvat niin tuomioistuimet, syytäjälaitos, ulosotto kuin oikeusapukin, koko oikeusministeriön hallinnonalan ketju.