– Koko kierrokseen vaikuttaa taloustilanne, mihin suuntaan se kehittyy. Maaliskuussa voi näyttää erilaiselta kuin nyt.

STTK:laiset hoitajaliitot Tehy ja Super ovat vaatineet reiluja palkankorotuksia, kun “kuntapöytä” aloittaa neuvottelunsa.

– Meidän liitoillamme on omat tavoitteensa, jotka ovat varmastikin oikeutettuja ja perusteltuja. STTK ei istu päättävissä pöydissä, mutta tuemme mitä pystymme tavoitteiden saavuttamiseksi, Palola totesi STTK:n työmarkkinasyksyn avaustilaisuudessa.

Hänen mukaansa tuskaa lisää lomarahojen leikkaus, joka painaa edelleen julkisen sektorin työntekijöiden mieltä.

– Minulle kynnyskysymys tarkoittaa sitä, että tietyn tason alle ei voi mennä missään nimessä. Hiljaa yleensä hyvä tulee, kun neuvotellaan, hän painottaa.

STTK:n puheenjohtaja on ihmetellyt myös sitä, että valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on esittänyt hyvin varhaisessa vaiheessa omia näkemyksiään.

– Sovittelijalla on tietty rooli ja hän varmaankin varjelee avaustasoa. Mutta en näe sitä oikein hyvänä, että valtakunnansovittelija puuttuu kovin aktiivisesti siihen, minkätyyppisiä ratkaisuja pitäisi hakea, kun ollaan vasta menossa neuvottelupöytään.

Neuvotteluaika on tällä kertaa hyvin pitkä, kun työehtosopimukset laukeavat työmarkkinakentällä hyvin eri aikaan, viimeisimmät keväällä 2021.

Ja sitten tulee vielä kilpailukykysopimuksen perintö. Vastikkeeton työajanpidennys ei enää käy työntekijöiden pirtaan.

– Meidän liitoistamme tulee selvä viesti: Kiky-tuntien poistaminen on ykkösasia. Tämä tulee olemaan erittäin hankala asia. En usko, että kiky-tuntien poistoon löytyy helposti yleistä, “keskitettyä”, ratkaisua, Palola toteaa.

Hän perustelee näkemystään sillä, että lisätyötunteja on käytetty hyvin eri tavalla eri toimialoilla, ja osassa niitä ei ole ollenkaan.

Palola pitää tilannetta hankalana. Kiky-sopimuksen jälkeen työmarkkinoilla tehtiin vielä äärimmäisen maltillinen palkkaratkaisu.

– Kenttä vaatii nyt palkankorotuksia. On hyvin vaikea mennä sanomaan, että nytkin pitäisi tehdä maltillinen ratkaisu.

Hän muistuttaa, että samaan aikaan hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta.

– Jos minulta kysytään, merkittävin yksittäinen toimenpide työllisyyden nostamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi on tämä työmarkkinakierros.

Palola painottaa, että positiivinen vaikutus on selvä, jos ratkaisu sopii kansantalouden tämänhetkiseen tilanteeseen. Jos se on ylimitoitettu, seuraukset ovat aivan toiset.

– Jos työllisyysaste ei lähde nousemaan perusuralta, edessä voi olla aika kipeitäkin ratkaisuja. Mutta tapa toteuttaa ne, voi olla erilainen kuin viime vuosina on nähty, hän pohtii.

Palola siteeraa vanhaa sanontaa “pessimisti ei pety”. Hän itse uskoo, että 75 prosentin työllisyysaste on mahdollista saavuttaa. STTK:n keinot ovat aktiivinen työvoimapolitiikka ja tehokkaat, oikein kohdennetut ja laadukkaat työllisyyspalvelut.

Palolan mielestä paketissa pitää olla myös velvoittavuutta, kun porkkanoita tarjoillaan. Hän uskoo, että hallituksen sisällä on haluja nostaa tämäkin kiperä kysymys keskusteluun.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on jo ehtinyt varoittaa, että mikäli 75 prosentin työttömyysaste näyttää kaikkoavan yhä kauemmas, hallitusohjelman mukaisia jo tehtyjä päätöksiä aletaan purkaa.

– Sehän on sama kuin leikkaus. Ja yleensä aina leikataan heikoimmilta, Palola varoittaa.

Mutta potentiaalia hänen mielestään on valtavasti, jos työllisyyspalvelut saadaan pelittämään paremmin. Palola pohtisi esimerkiksi sitä, voisiko palkkatukea käyttää oppisopimuskoulutuksessa. Yrittäjät suhtautuvat oppisopimukseen tällä hetkellä nihkeästi.