– On hienoa, että Sipilä kertoi kuunnelleensa sisäistä ääntään eropäätöstä tehdessään. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin ollut, että hallituskauden aikana hän olisi kuunnellut niitä ääniä, jotka tietävät ja tuntevat työelämän parhaiten, PAMin puheenjohtaja Ann Selin huomauttaa.

Hänen mukaansa Sipilän hallitus on määrätietoisesti koko kautensa ajan pyrkinyt heikentämään hyvän työelämän edellytyksiä ja sopimuskulttuuria.

– Pakkolaeilla uhkaamalla ammattiliitot painostettiin mukaan kilpailukykysopimukseen, joka lisäsi työtunteja ja heikensi palkansaajien toimeentuloa etenkin naisilta. Siinä tilanteessa liittojen oli pakko valita pienempi paha.

Selin ihmettelee, ettei tämäkään riittänyt hallitukselle.

Selin korostaa, että monet työelämän riskeistä realisoituvat nimenomaan naisten kannettaviksi.

– Esimerkiksi uusista työsuhteista noin puolet solmitaan määräaikaisina – nuoret ja naiset työskentelevät silpputyösuhteissa usein ja vastentahtoisesti. Tutkimuksista tiedämme, että työntekijät haluavat kuitenkin tehdä kokoaikaista työtä pysyvässä ja turvallisessa työsuhteessa, sekä arvostavat hyvää sääntelyä kuten esimerkiksi työehtosopimuksia.

PAM on läpi hallituskauden tuonut esille, että hallituksen esitykset työelämän muuttamiseksi ovat syventäneet entisestään eriarvoistumista pikemmin kuin korjanneet olemassa olevia ongelmia.

– Hallituksella olisi ollut toisenlaisiakin keinoja parantaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Se olisi voinut kannustaa yrityksiä panostamaan laatuun, palkkaamaan työntekijöitä pysyviin työsuhteisiin sekä tukemaan työllisyystavoitteita investoimalla koulutukseen ja kehitykseen.