Puheenjohtaja Olli Luukkainen huomauttaa, että nuoren valmiudet pärjätä toisella asteella vaikeutuvat. Tästä löytyy osasyy myös keskeyttämisiin.

– Eihän voi olla, että peruskoulusta tullaan ulos hyväksytysti, vaikka perusopetuksen tavoitteita ei ole saavutettu. Erityisesti ammatillisen koulutuksen opettajilta tulee viestiä, että opiskelemaan tulee väkeä, jolla ei ole vaadittavia edellytyksiä. Tähän me haluamme iskeä, Luukkainen painottaa.

OAJ haluaa täsmentää oppilaiden osaamisen arviointia. Opetussuunnitelmassa on nyt määritelty hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 8, ja nekin vain 6. ja 9. luokan lopussa. Vähimmäisosaamisen kriteerejä ei ole lainkaan. Järjestö haluaisi vähimmäisosaamisen kuvauksen esiopetuksen ja 2. luokan loppuun ja hyvän osaamisen kriteerit myös 4. luokan lopussa.

Tällä estettäisiin hänen mukaansa se, että 9. luokan lopussa ihmetellään mitä tehdään: “Eihän tämä nuori osaa oikein lukea, mutta ei hän täälläkään voi enää roikkua – ei kuin eteenpäin”.

Luukkainen odottaa nyt, että opetushallitus määrittäisi minimiosaamisen tavoitteet, joista opettajat pitäisivät kiinni.

– Jos valmiuksia ei saavuta 9. luokan lopussa, peruskoulua ei ole silloin käyty. Siellä oltaisiin sitten niin pitkään, että ne on täytetty. Eihän tässä muuten ole mitään tolkkua. On sekä yhteiskunnan että nuoren kannalta tärkeää, että pohja saadaan tukevaksi, vaikka siihen menisikin aikaa.

Luukkaisen mukaan yksi ratkaisu olisi oppivelvollisuuden pidentäminen, jos muita keinoja ei löydy. OAJ:n malli oppivelvollisuudesta sisältääkin ajatuksen, että perusopetus voisi jatkua 19 ikävuoteen saakka, jotta perustiedot ja -taidot ovat kunnolla hallussa ennen siirtymistä toiselle asteelle.

Koulujen työvuosi alkaa kunnasta riippuen joko ensi tai seuraavalla viikolla. Yhteensä esi- ja perusopetuksessa on kaikkiaan 605 000 lasta ja nuorta.

Luukkainen muistuttaa, että opinpolku ei ala peruskoulun ensimmäisestä luokasta. Kaikki lapset siirtyvät käytännössä 6-vuotiaina esiopetukseen.

Tämä ei riitä OAJ:lle. Järjestö vaatii esiopetuksen muuttamista kaksivuotiseksi, jolloin jo 5-vuotiaat lähtisivät opintielle.

– Suomalaislapset osallistuvat 5-vuotiaina esiopetukseen huomattavasti vähemmän kuin naapurimaissa, vaikka tuossa iässä lapsen oppimisherkkyys on parhaimmillaan, Luukkainen perustelee.

Kyse on tasa-arvoisten lähtökohtien antamisesta kaikille perhetilanteesta riippumatta.

Opetusministeriöltä on tulossa rahaa kokeiluun, jonka avulla vähän yli 12 400 5-vuotiasta eli viidesosa pääsee esiopetukseen. Luukkaisen mukaan alku on hyvä, mutta järjestö haluaa oikeuden kaikille. OAJ:lla on selkeät tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan: kaikki 5-vuotiaat on saatava esiopetukseen.

OAJ selvitti viime vuonna, kuinka oppimisen tuki toteutuu perusopetuksessa. Tulokset olivat Luukkaisen mukaan murheellisia. Vain kolme prosenttia opettajista kiitti tuen toteutuvan lain mukaisesti.

– Jos lapsi ei saa tukea, tilanne on laiton, Luukkainen muistuttaa.

Nyt tilannetta on selvitetty esiopetuksessa. Luukkainen harmittelee, että tulos on samalla linjalla kuin perusopetuksessa.

Yli 70 prosenttia opettajista ilmoitti, että lapset eivät saa tukea viipymättä. Heikoimmin toteutuu oikeus erityisopetukseen. Joka viides totesi, että osa-aikaista erityisopetusta ei ole ollut tarjolla ikinä ja yhtä moni ilmoitti, ettei lapsilla ole mahdollisuutta saada erityisopetusta osana erityistä tukea.

– Ongelmiin pitäisi puuttua mahdollisimman aikaisin, mutta näin ei tapahdu.

OAJ:lla on ratkaisuja ongelmiin.

– Riittävän pienet ryhmät, riittävästi koulutettuja erityisopettajia ja riittävästi aikaa lapsille, Luukkainen luettelee.