Hän muistuttaa, että SDP taisteli hallituksen perumaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen laskemisen 0,5:stä 0,4:ään. 0,4 olisi tarkoittanut sitä, että 14 ikäihmistä hoitamassa aamu- tai iltavuorossa olisi 1 henkilö.
– 0,5 mahdollistaa sen, että sekä illassa että aamussa on kaksi hoitajaa. Suurimmassa osassa ikäihmisten hoitoyhteisöistä tämäkin on liian vähän.

Mäkisalo-Ropposen mielestä laadukas vanhustyö edellyttää, että hoitajalla on aikaa rauhassa auttaa ikäihmistä arjessa ja mahdollistaa myös juhlahetkiä.

– Jos hallitus aikoo säästää vielä heikentämällä kelpoisuusehtoja, voi seurauksena olla hoidon laadun huomattava heikentyminen. Hallitus tuntuu ajattelevan, että ikäihmisiä voi hoitaa kuka tahansa.

Muistiliiton puheenjohtajana toimivan Mäkisalo-Ropposen mukaan esimerkiksi muistisairaiden ja paljon apua tarvitsevien ikäihmisten laadukas hoitaminen ja auttaminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa ja osaamista.

Hän viittaa siihen, että kotihoidon työntekijällä voi olla esimerkiksi iltavuoron aikana 25 – 30 asiakasta hoidettavana. Asiakasta kohden jää aikaa noin 10-15 minuuttia – joskus jopa tätäkin vähemmän. Kotihoidon asiakkaat kokevat, että hoitajat vain käyvät ovella pyörähtämässä.

– Epäkohtia vanhusten hoidossa on niin paljon, että Suomeen tarvitaan riippumattoman elin arvioimaan ikäihmisten oikeuksien toteutumista.

Mäkisalo-Ropponen onkin jättänyt lakialoitteen vanhusasiavaltuutetun toimen perustamisesta, jolle hän toivoo vankkaa tukea myös hallituspuolueiden kansanedustajilta.

– Lapsiasiainvaltuutettu kysyy tuoreessa vuosikirjassaan: Onko lapsella oikeusturvaa?” Saman kysymyksen voisi esittää ikäihmisistä ja juuri siksi Suomeen tarvitaan vanhusasiavaltuutettu.