OP Ryhmän pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen pohjaa ajatuksiaan myös varta vasten kirjaa varteen tehtyyn kyselyyn.  OP tutki kahden eri sukupolven mielipiteitä ja näkemyksiä Suomen vahvuuksista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

TNS Gallupilta tilatussa kyselytutkimuksessa haastateltiin kesäkuussa 2016 yli 500 suomalaista 18–28- ja 61–71-vuotiasta.

Karhinen katsoo 100-vuotiaan Suomen tulleen yhden historiansa merkittävimmän taitekohdan äärelle. Suomen tulevaisuuden suunta kulminoituu kahteen eri sukupolveen.

Tärkeimmiksi taloudellisen menestyksen tekijöiksi nousevat yhteiskunnan rakenteet ja turvalliset olosuhteet: julkiset palvelut, eheä yhteiskunta, turvallisuus, luotettavat instituutiot, korruption vähäisyys ja puhdas luonto. Uuden teknologian teollisuus, tietotekniset palvelut ja tietoliikenne ovat tulevaisuuden elinkeinorakenteen tukijalka.

Karhinen on huolestunut Suomen kyvystä uudistua.

– On päivänselvää, että jos haluamme olla digitalisaation edelläkävijöitä, ei vanhemmalla ikäluokalla ole synnynnäistä taipumusta ja osaamista tuon maailman rakentamisesta, hän sanoo.

Uudistumisen avaimet ovat nuorilla. Karhinen kertoo vaikuttuneensa kouriintuntuvammin nuorison tekemisen ilmapiiristä Suomessa järjestettävässä Slush-tapahtumassa. Kyseessä on kansainvälinen jo useana vuonna järjestetty teknologia- ja kasvuyritystapahtuma. Karhisen mukaan se on vastamyrkkyä pysähtyneisyyden ja toivottomuuden tunnelmalle, joka maassamme on viime vuosina vallinnut.

– Nyt sadannen itsenäisyyspäivän kynnyksellä tekeekin mieleni verrata 1900-luvun alun kansallismielistä pöhinää tämän päivän start-up-pöhinään. Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917 päätynyt kansallinen innostus oli kenties myös seurausta eri puolilla maata käynnissä olleesta innostuneisuudesta, joka lähti erityisesti nuoremmasta sukupolvesta. Moni uusi asia sai tuolloin Suomessa alkunsa.

Karhinen nostaa esimerkeiksi tuolloin perustetut yhdistykset, yritykset ja kansakoulun.

Karhisen mielestä ”vanhemman polven halu ottaa riskejä ei ole enää entisensä”.

– Nuorempi polvi olisi jo halukas tekemään rytminmuutoksen ja valmiimpi hyödyntämään uutta teknologiaa ja kansainvälistymään, mutta vanhemman polven määrätessä ei tahti ota muuttuakseen.

– Perheyrityksessä piilee valtaisa potentiaali, mutta pankinjohtajana joutuisin harkitsemaan visusti, onko yritys sittenkään enää vanhaan sukupolveen tukeutuvana rahoituskelpoinen. Olisiko sittenkin ensin toteutettava hallittu sukupolvenvaihdos?

Karhisen mukaan aiempien polvien rakentama materiaalinen ja henkinen pohja tarjoaa lähtökohdat uudelle menestykselle. Myös suurilla ikäluokilla on edessään haaste. Heidän on huolehdittava yhteiskunnan normipohjan ja rakenteiden päivittämisestä digimurroksen huomioivalle tasolle.

– Korostaessamme yhtiöiden hallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa, tulisi meidän yhtä lailla huolehtia myös siitä, että eri sukupolvet olisivat niissä vahvemmin edustettuina.

Yksilön ja yhteiskunnan välinen työnjako on Karhisen mielestä mietittävä uudelleen. Kuten olettaa saattaa, hän vaatii yhteiskunnan roolin keventämistä.