– Toimet ovat riittämättömiä, eikä niihin ole poliittista tahtoakaan. Hallitus on päätöksillään jopa lisännyt päästöjä esimerkiksi heikentämällä jakeluvelvoitetta ja viemällä ilmastotoimilta rahoituksen, Perholehto kommentoi valtioneuvoston ilmastosuunnitelmia koskevien selontekojen lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Hallituksen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa skenaariot koskevat seuraavien 30 vuoden taakanjako-, päästökauppa- ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien kehitystä.

Keskipitkän aikavälin suunnitelma taas koskee vain taakanjakosektoria. Sektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja jätehuollon päästöt. Suunnitelman toimilla on hallituksen mukaan tarkoitus saavuttaa EU:ssa vuosille 2021-2030 asetetut päästövähennystavoitteet.

Tere Sammallahti jatkoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa riippumattomien tahojen tieteelliset laskelmat eli Luonnonvarakeskuksen (Luke) tulokset kyseenalaistavaa linjaa:

Tällaista on aiemmin totuttu Suomessa kuulemaan lähinnä perussuomalaisilta, ja laajemmin koko ilmastomuutoksen kiistäviltä tahoilta. Asiaan kiinnittivät huomiota vastauspuheenvuoroissaan parikin edustajaa, kuten Veronika Honkasalo (vas.)

TIETEEN perusluonteeseen kuuluu, että se korjaa itse itseään ja tuloksiaan. Keskustan ryhmäpuheessa Vesa Kallio kommentoi, ettei eduskuntatyötä edesauta asiantuntijoiden erimielisyys ilmastonmuutokseen vaikuttavista keinoista.

– Kun toinen asiantuntija esimerkiksi sanoo, että tuhansien hehtaareiden luonnonsuojelualue lisää merkittävästi metsien hiilinieluja ja toinen sanoo, että tuhansien hehtaareiden hakkaaminen ei vaikuta metsien nieluihin juuri lainkaan, joudumme kohtuuttomaan tilanteeseen päättäjinä.

– Tässä tappelussa häviävät kaikki: ilmasto, yritykset, työllisyys, huoltovarmuus, kansantalous, kansalaiset ja varsinkin tulevat sukupolvet.

Kallio myös kyseenalaisti hallituksen rehellisyyttä kommentoimalla, että muuhun tulokseen on vaikea tulla, kun päähallituspuolueista toinen on edes jotenkin sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta toinen ei.

Myös Pinja Perholehdon mukaan ideologiset valinnat olisi voitava erottaa entistä selkeämmin tietopohjaisesta virkamiesvalmistelusta.

VASEMMISTOLIITON Mai Kivelän mukaan Orpon hallitus sysää myös ilmastotavoitteissa seuraaville hallituksille lähes mahdottoman urakan.

Vihreiden Jenni Pitko kommentoi hallituksen tietoisesti päättäneen, ettei ilmastolakia aiota noudattaa, velvoitteista ei piitata eikä hiilineutraaliustavoitteeseen enää pyritä.

– Kaikki skenaariotkin perustuvat jo lähtökohtaisesti siihen, että ilmastolakia rikotaan, Kivelä kommentoi puolueensa ryhmäpuheenvuorossa.

Kokoomuksen Pauli Aalto-Setälä korosti, että ilmastomuutos ei ole mielipidekysymys eikä muutu sellaiseksi sillä, että eri mittauksilla saadaan erilaisia ja myös muuttuvia tuloksia.

– On kuitenkin harhaanjohtavaa väittää, että mitään ei olisi tehty tai hallitus olisi luovuttanut hiilineutraaliustavoitteen suhteen. Aikaakin on vielä kymmenen vuotta, hän sanoi salissa.

Hallituksen pitkän aikavälin suunnitelmasta valittivat viime kuussa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace Suomi vedoten siihen, että suunnitelma rikkoo ilmastolakia.

Myös Valtion tarkastusviraston (VTV) arvion mukaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite jää hallituksen suunnitelmilla saavuttamatta.