Taustalla on muun muassa Pfizerin toimitusongelmat ja vielä myyntilupaansa EU:ssa odotteleva AstraZenecan rokote. Helmikuussa rokotteiden määrän pitäisi myyntiluvan myötä parantua ja Suomeen odotetaan jopa parin miljoonan rokotteen erää.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on ehdottanut, että suuri rokote-erä käytettäisiin Uudenmaan “puhdistamiseen” koronasta.

Lehtosen mukaan näin viruksen leviäminen muualle Suomeen saataisiin pysäytettyä, joten Uudenmaan etuajo-oikeudella olisi epidemiologiset perusteet.

Demokraatti kysyi alueiden eritahtisesta rokottamisesta kolmen oppositiopuolueen puheenjohtajien näkemystä.

Kannattaisiko esimerkiksi uusimaalaiset rokottaa ensin tai selvittää sen mahdollisia vaikutuksia epidemian torjunnassa?

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo suhtautuu avoimesti erilaisiin ratkaisuihin rokotusjärjestyksessä, kunhan niitä pohditaan parhaan asiantuntijatiedon pohjalta.

– Tärkein tavoite on saada koronavirus torjuttua mahdollisimman nopeasti koko Suomesta. Siksi on oltava valmiutta tarkastella erilaisia keinoja, joilla parhaiten tavoitteeseen päästään. Jos asiantuntijat ovat sitä mieltä, että rokotteiden alueellisella kohdentamisella voitaisiin saada merkittävästi estettyä koronan leviämistä, olemme valmiita tukemaan esitystä, Orpo sanoo.

Hän kuitenkin tähdentää, että ratkaisun on perustuttava puhtaasti parhaaseen tutkittuun tietoon eikä se saa saada kotiinpäinvetämisen piirteitä.

– Tippaakaan politiikkaa kysymyksessä romuttaisi luottamusta viranomaisiin ja poliitikkoihin.

Halla-aho: Ei oikeaa vastausta, hallituksen ratkaistava

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi-Halla-ahon mukaan siitä, miten rokotteet olisi järkevintä alueellisesti jakaa, käytiin eilen keskustelua myös Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Hän toteaa Suomen strategiasta, että siinä on lähdetty siitä, että rokotteita jaetaan väestöosuuden mukaan eri alueille.

Halla-aho toteaa, ettei tämä ole välttämättä kaikkein optimaalisinta taudin torjunnan kannalta, koska tautitilanne on hyvin erilainen eri paikoissa. Koska Helsingissä tilanne on kaikkein huonoin, tällä perusteella olisi perusteltua kohdistaa resursseja nimenomaan Helsinkiin.

Toisaalta Halla-aho jatkaa heti perään, ettei asia ole yksiselitteinen. Hän toteaa, että voi olla, että tautitilanne pahenee jollakin toisella alueella, jolloin pääkaupunkiseudun rokottamisesta ensin tulisi sanomista ja jälkikäteen voitaisiin todeta, että onkin oltu lyhytnäköisiä.

– Vähän pelkään, että tähän asiaan ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, tai sitä ei voida määritellä muutoin kuin jälkikäteen arvioiden, Halla-aho summaakin.

– Tämä on jomminkummin päin ratkaistava. Se on ikävä kyllä Marinin (sd.) hallituksen tehtävä tehdä päätös jompaankumpaan suuntaan ja kantaa vastuu mahdollisesta virhearvioinnista, Halla-aho toteaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää eritahtisuutta mahdollisena, jos siihen on riittävän vakavat epidemian etenemiseen ja ihmisten sairastumiseen liittyvät syyt.

– Keväällä – tosin poikkeusoloissa – päädyimme Uudenmaan sulkuun samoin perustein. Ongelmana tosin on, että väki liikkuu koko ajan ympäri Suomea ja tauti esiintyy ryppäinä, joten tilanne esimerkiksi pohjoisessa Ruotsin rajan tuntumassa voi tartuntaluvuin olla aivan yhtä huono kuin HUS:n alueella eli pitäisikö sielläkin rokottaa ennen
muita. Essayah pohtii.

– Tässä merkitystä on varmaan myös terveydenhuollon alueellisella kapasiteetilla, josta nimenomaan HUS:ssa on oltu eniten huolissaan. Potilaita joudutaan kuljettamaan sieltä toisaalle, jos kuormitusta ei pystytä saamaan alas.

Toimittajat: Simo Alastalo, Johannes Ijäs