Politiikka
22.10.2025 11:53 ・ Päivitetty: 22.10.2025 11:54
Orpo jäädytettyjen varojen käytöstä: ”Siinä ollaan lähellä ratkaisua”
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Belgian hallinnoima venäläinen raha olisi paras tapa rahoittaa Ukrainan sotaponnisteluja vuosina 2026-2028. Jäädytettyjen varojen käytöstä keskustellaan Brysselissä torstaina alkavassa EU-huippukokouksessa.
Orpo selvensi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona Ukrainan rahoitustarpeen olevan 45-50 miljardin euron tasolla vuosittain.
Rahoitusmalleja on Orpon mukaan kolme. Ensimmäinen ja Orpon mukaan paras on Venäjän jäädytettyjä varoja vakuutena käyttävä runsaan sadan miljardin euron sotakorvauslaina, jonka EU antaisi Ukrainalle.
– Siinä ollaan lähellä ratkaisua, mutta sitä ratkaisua ei ole vielä valmiina. Neuvottelut jatkuvat ja niitä tullaan varmasti käymään viimeiseen asti, Orpo sanoi keskiviikkona.
RATKAISU ei Orpon mukaan ole kuitenkaan yksinkertainen vaan vaatisi muun muassa lakimuutoksia ja yksityiskohtaista valmistelua. Orpon mukaan tulokseen voitaisiin päästä myös ilman kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Mikäli jäsenmaat löytävät yhteisen sävelen ja asia etenee komission valmisteluun, raha voisi Orpon mukaan liikkua jo keväällä.
– Potentiaali on jopa 180 miljardia, josta pitäisi löytää kolmen vuoden ratkaisu.
Lisää aiheesta
Jarruna on ollut jäädytettyjä varoja hallinnoiva Belgia, joka pelkää riskien jäämistä yksin sen kannettavaksi. Ilman Belgiaa venäläisiin varoihin ei pääse käsiksi.
– Belgian huolista neuvotellaan koko ajan. Belgia haluaa varmuuden siitä, että järjestelmä on vakaa ja siihen luotetaan. Se pitää ratkoa riittävän uskottavalla tavalla yhdessä Belgian kanssa. Pidän optimistisena tavoitteena, että saamme hyvät kirjaukset siitä, että komissio valmistelee nämä niin nopeasti kuin mahdollista.
BELGIAN pääministeri Bart De Weer on ollut huolissaan muun muassa sijoittajien säikähtämisestä ja rahojen siirtämistä pois euroalueelta.
Käytännössä Belgian varaumia pyritään liennyttämään sillä, että lainaan liittyvää riskiä tasattaisiin jäsenmaiden kesken.
– Silloin ei puhuta yhteistakauksesta tai -velasta vaan jokainen (osallistuu) bkt-osuutensa mukaisesti. Silloin se on järkevällä tasolla suhteessa siihen, että tällä me saadaan Ukrainalle tuki. Se on ehdottomasti sellainen, jossa Suomen on oltava mukana.
Kaksi muuta rahoitusvaihtoehtoa saattavat tulla jäsenmaille kalliimmiksi.
– Jos emme siinä löydä ratkaisua, sen jälkeen tulemme kysymään jäsenmaiden kukkaroista. Ja kolmantena vaihtoehtona ryhdymme tekemään eurooppalaista yhteisvelkarahastoa, joka ei ole kovin suosittu tai hyvä ajatus, Orpo sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.