Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

22.10.2025 11:53 ・ Päivitetty: 22.10.2025 11:54

Orpo jäädytettyjen varojen käytöstä: ”Siinä ollaan lähellä ratkaisua”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Pääministeri Petteri Orpo mediatapaamisessa eduskunnassa Helsingissä 22. lokakuuta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Belgian hallinnoima venäläinen raha olisi paras tapa rahoittaa Ukrainan sotaponnisteluja vuosina 2026-2028. Jäädytettyjen varojen käytöstä keskustellaan Brysselissä torstaina alkavassa EU-huippukokouksessa.

Demokraatti

Demokraatti

Orpo selvensi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona Ukrainan rahoitustarpeen olevan 45-50 miljardin euron tasolla vuosittain.

Rahoitusmalleja on Orpon mukaan kolme. Ensimmäinen ja Orpon mukaan paras on Venäjän jäädytettyjä varoja vakuutena käyttävä runsaan sadan miljardin euron sotakorvauslaina, jonka EU antaisi Ukrainalle.

– Siinä ollaan lähellä ratkaisua, mutta sitä ratkaisua ei ole vielä valmiina. Neuvottelut jatkuvat ja niitä tullaan varmasti käymään viimeiseen asti, Orpo sanoi keskiviikkona.

RATKAISU ei Orpon mukaan ole kuitenkaan yksinkertainen vaan vaatisi muun muassa lakimuutoksia ja yksityiskohtaista valmistelua. Orpon mukaan tulokseen voitaisiin päästä myös ilman kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Mikäli jäsenmaat löytävät yhteisen sävelen ja asia etenee komission valmisteluun, raha voisi Orpon mukaan liikkua jo keväällä.

– Potentiaali on jopa 180 miljardia, josta pitäisi löytää kolmen vuoden ratkaisu.

Lisää aiheesta

Jarruna on ollut jäädytettyjä varoja hallinnoiva Belgia, joka pelkää riskien jäämistä yksin sen kannettavaksi. Ilman Belgiaa venäläisiin varoihin ei pääse käsiksi.

– Belgian huolista neuvotellaan koko ajan. Belgia haluaa varmuuden siitä, että järjestelmä on vakaa ja siihen luotetaan. Se pitää ratkoa riittävän uskottavalla tavalla yhdessä Belgian kanssa. Pidän optimistisena tavoitteena, että saamme hyvät kirjaukset siitä, että komissio valmistelee nämä niin nopeasti kuin mahdollista.

BELGIAN pääministeri Bart De Weer on ollut huolissaan muun muassa sijoittajien säikähtämisestä ja rahojen siirtämistä pois euroalueelta.

Käytännössä Belgian varaumia pyritään liennyttämään sillä, että lainaan liittyvää riskiä tasattaisiin jäsenmaiden kesken.

– Silloin ei puhuta yhteistakauksesta tai -velasta vaan jokainen (osallistuu) bkt-osuutensa mukaisesti. Silloin se on järkevällä tasolla suhteessa siihen, että tällä me saadaan Ukrainalle tuki. Se on ehdottomasti sellainen, jossa Suomen on oltava mukana.

Kaksi muuta rahoitusvaihtoehtoa saattavat tulla jäsenmaille kalliimmiksi.

– Jos emme siinä löydä ratkaisua, sen jälkeen tulemme kysymään jäsenmaiden kukkaroista. Ja kolmantena vaihtoehtona ryhdymme tekemään eurooppalaista yhteisvelkarahastoa, joka ei ole kovin suosittu tai hyvä ajatus, Orpo sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU