– Kun eilen aamulla heräsin ja näin viestin Puolan tapahtumista, oli heti tiedossa, että kyse on muustakin kuin yksittäisestä ilmatilaloukkauksesta. Se, että siihen vastattiin tulella ja ammuttiin drooneja alas, oli yhden kynnyksen ylitys, Orpo sanoi.

Poliitikan toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa Orpo painotti, että teon tahallisuutta ei tiedetä varmaksi. Pääministeri kommentoi, että ”Suomen tapojen mukaan” asia pitää katsoa huolella läpi ennen johtopäätösten tekoa.

Puolan ulkoministeri Radoslav Sikorski ehti jo eilen lausua videoviestissään, että droonit eivät arvion mukaan harhautuneet Puolan ilmatilaan vahingossa. Sikorskin mukaan niin Puolan kuin muiden Nato-maiden ilmavoimat ovat tehneet saman päätelmän.

– En lähde spekuloimaan, mutta ilmavoimilla on kalustoa ja valmius toimia kaikissa Suomen uhkaavissa tilanteissa.

Neljännen artiklan eli konsultaation Nato-maiden kesken, kun joku tai jotkut jäsenistä joutuvat uhan kohteeksi, aktivoiminen oli kahdeksas kerta Naton historiassa ja neljäs sinä aikana, kun Suomi on ollut jäsen.

– Tilanteen vakavuudesta huolimatta Suomessa voidaan olla turvallisin mielin; välitöntä sodan uhkaa ei kohdistu tänne. Vaikka Puolan uutinen oli ikävä yllätys, siihen ja vastaaviin on varauduttu Ukrainan sodan ensi päivistä lähtien, Orpo sanoi.

PUOLAN presidentti Karol Nawrocki vieraili tiistaina Suomessa ja sanoi tuolloin, että Venäjä voi hyökätä muihinkin maihin, vaikka nämä olisivat Naton jäseniä. Seuraavana päivänä droonit lensivät Puolan ilmatilaan.

– Teemme yhteistyötä Puolan, kuten muidenkin Nato-maiden ja Itämeren maiden kanssa. Puolustuksen yhteishankinnat ovat mahdollisia, Orpo arvioi.

Orpon mukaan riskiarvio Venäjästä ja varautuminen ”kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin” on käyty läpi ja päivitetty kaiken aikaa puolustusvoimien ja -viranomaisten kanssa.

Pääministeri muistutti myös kuuden miljardin euron lisäyksestä puolustusmäärärahoihin luonnehtien summaa ”valtavaksi, mutta välttämättömäksi maan rajojen puolustamiseen”.

– Kaikki puolueet ovat hyväksyneet lisämäärärahat, puolustuspolitiikan ja Ukrainan tukemisen, ja sille on myös kansalaisten vahva tuki. Se on iso asia, vaikka sisäpolitiikassa ollaan, saa ja kuuluu olla rajustikin eri mieltä.

EU-KOMISSION puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi eilen esittävänsä uusia toimia Israelia vastaan Gazan tilanteen vuoksi, muun muassa pakotteita ääriajattelua edustaville israelilaisministereille ja kauppasuhteita rajoittamista Gazassa olevan humanitaarisen kriisin vuoksi.

Pääministerin mukaan Suomi aikoo noudattaa asiassa EU:n päätöksiä.

– On selvää, että Israelin toimia ei voi hyväksyä. Olemme hyväksyneet pakotteet, nyt odotetaan, antaako komissio varsinaisen esityksen kauppasuhdesopimuksesta, Orpo muotoili.

Palestiinan kysymys on entistä ajankohtaisempi, kun suurista maista Ranska ja Britannia aikovat tunnustaa Palestiinan tässä kuussa. Suomessa kristillisdemokraatit on ilmoittanut lähtevänsä hallituksesta, mikäli Suomi tekee samoin, ja myös osa perussuomalaisista vastustaa tunnustamista.

– Suomi ajaa kahden valtion mallia, jossa sekä Israelin että Palestiinan tulevaisuus on turvattu ja jälkimmäisellä on siviilihallinto. Ensisijaista on saada tulitauko, humanitaarinen apu perille ja panttivangit vapaaksi. Katsotaan, millaisia yhteisiä ratkaisuja hallituksessa Palestiinan tunnustamisessa on mahdollista saada, Orpo muotoili.

Käytännössä puheen voi katsoa tarkoittavan sitä, että hallituksen hajaannuksen Suomi ei tunnusta Palestiinaa, vaikka verrokkimaiksi katsottavat sen tekisivät ja presidentti Alexander Stubb puoltaa tunnustamista voimakkaasti.

SISÄPOLIITTISISSA kysymyksissä esiin nousikin jälleen hallituksen yhtenäisyys ja toimintakyky. Orpo kehui niitä vetoamalla budjettiriihen päätöksiin ja siihen, että ne tehtiin ”todella nopeasti, sitten kun päästiin varsinaiseen riiheen”.

Tutkijataholta nimetty ”Orpon hallituskriisiautomaatti” eli perussuomalaisten jatkuvasti tuottamat rasistiset kohut, möläytykset ja törkeydet ja niitä seuraava niin sanottu pelisääntökeskustelu on toistunut kerta toisensa jälkeen niin, että se alkaa olla tragikoomista.

Orpo tuohtui asiasta kysyttäessä jonkin verran:

– Suomessa ei saa olla rasismia, eikä puhua toisista ihmisistä mitä tahansa. Tähän oli pakko taas puuttua, ja yhteisten sopimusten rikkomisesta seuraavat sanktiot eivät saa olla sidoksissa siihen, onko puolueen eduskuntaryhmällä oma rangaistuskäytäntö vai ei. Keinot sanktioihin kyllä löytyvät.

TOINEN pääministeriä ärsyttänyt asia oli puheet talouden kasvusta sekä positiivisista signaaleista, jota ei käytännössä ole näkynyt kuin hallituksen puheissa. Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen jätti kirjallisen kysymyksen Orpon esittämistä lausunnoista Suomen talous- ja työllisyystilanteesta.

Honkonen syytti pääministeriä ”tosiasioiden venyttämisestä”, mikä on eduskunnan diskurssissa kiertoilmaus valehtelulle.

– Oppositio varmaan pelkää, että Suomen talous alkaa kasvaa ja hallituksen politiikka toimii. Naiivi ei saa olla, mutta ei liioin pessimisti. Toivoakin pitää olla, Orpo tokaisi.

Paljon puhuttu velkajarru taas näyttää olevan Orpon lempilapsi. Vaikka pyrkimys kansallisesta, EU-tavoitteita huomattavasti tiukemmasta 40 prosentin velkasuhteesta on saanut kovaa arvostelua myös talouden asiantuntijoilta. Orpon mielestä kaikkien puolueiden pitäisi hyväksyä se.

– Jos kerran on huolissaan Suomen taloudesta ja velkaantumisesta, oleellista olisi sitoutua velkajarruun. Keinot siihen ovat sitten politiikkaa, Orpo letkautti.

Hän kuitenkin myönsi, että ilman ”parlamentaarista yhteisymmärrystä” velkajarru ei ole tehokas. Se, millaista parlamentarismia ja demokratiaa edustaisi tulevatkin hallitukset äänestämällä valitusta kokoonpanosta riippumatta loputtomaan leikkaus- ja kurjistuskierteeseen pakotettu päätöksenteko, onkin sitten toinen kysymys.