Suurimmillaan alijäämä olisi nykymenoilla jopa 12 miljardia euroa vuodessa, Saarikko sanoi STT:lle.

– Nopeasti kohonnut menoerä on niin sanotut automaattisesti menoja nostavat indeksit vaikkapa hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen. Sekin on kasvattanut lainan tarvetta, Saarikko totesi Ylelle.

Saarikon mukaan eduskuntapuolueet kutsutaan koolle sen jälkeen, kun ministeriö on ensi viikolla julkaissut hänen jo nyt julkisuudessa ennakoimansa ensi vaalikautta koskevan näkemyksen.

– Jos puolueet kutsutaan käymään raportti yhdessä läpi niin mikäs siinä, Lindtman sanoo.

Onko tämä Saarikon kokouskin vaalimanööveri?

– Sitä varmasti kannattaa kysyä häneltä itseltään. Itse asia, huoli julkisen talouden kestävyydestä on yhteinen, Antti Lindtman sanoo.

LINDTMAN pitää vallitsevassa tilanteessa selvänä, että paineet julkisen velan kasvulle ovat isot ja että julkisen talouden näkymään pitää suhtautua vakavasti. VM:n kertomat velkanäkymät ovat niin isot, että tarvitaan niin työllisyyttä, kasvua ja kuin meno- ja tulosopeutustakin.

– Vuosittaiset summat ovat niin isoja, että on selvää, että niitä ei pelkillä leikkauksilla saada kurottua umpeen. VM:n arvio korostaa sitä, että tässä tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa.

Lindtmanin mukaan työllisyystavoite on asetettava kohti 80 prosenttia.

– Meidän on välttämättä vahvistettava kasvua. On saatava kaikki mahdollisuudet irti vihreästä siirtymästä, vetytaloudesta, puhtaan energian investoinneista sekä osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen myötä tulevista uusista kasvun siemenistä.

Näiden lisäksi sopeutusta tarvitaan Lindtmanin mukaan sekä menoissa että tuloissa, jotta julkinen talous tasapainottuisi seuraavan kahden vaalikauden aikana.

SDP on aiemmin kertonut, että se vahvistaisi julkista taloutta tulevalla vaalikaudella 3,5-6 miljardilla eurolla. Tähän pitäisi puolueen mukaan pyrkiä ennen kaikkea työllisyyttä vahvistamalla. SDP on varautunut myös 1-2 miljardin euron meno- ja tulosopeutuksiin. Kokoomus on kritisoinut puoluetta liian pienistä menoleikkauksista.

ONKO Saarikon ennalta esittämissä valtiovarainministeriön luvuissa jotakin sellaista, joka saisi SDP:n uudelleenarvioimaan leikkausten eli menosopetuksen tarvetta?

– Meidän näkemyksemme julkisen talouden tasapainottamisesta on pääkeinojen osalta hyvin samantyyppinen kuin valtiovarainministeriöllä. Tarvitaan kasvua, tarvitaan työllisyyttä sekä tarvitaan sopeutusta sekä menoissa että tuloissa. Tätä lähestymistä ei tarvitse tarkastella. Meillä on noin miljardin euron verran sekä meno- että yritystukien vähennyksiä ja sen lisäksi tulosopeutusta kuitenkin niin, että työn verotusta suojataan, Lindtman vastaa.

Tulosopeutus tarkoittaa SDP:n kohdalla muun verotuksen kuin ansiotuloverotuksen kiristämistä. Puolue kiristäisi muun muassa isojen omaisuuksien verottamista sekä tekisi haittaveroihin tasokorotuksen.

– Kun katsoo näitä VM:n lukuja, enemmänkin jää kysymään, ovatko ne tahot, jotka ovat esittäneet miljardiluokan veronkevennyksiä, näidenkin lukujen jälkeen edelleen sitä mieltä, että se on mahdollista näköpiirissä olevan julkisen talouden tilanteessa.

Lindtman toteaa, että palkansaajien ostovoimaa pitäisi parantaa keinolla, joka ei heikennä niin voimakkaasti julkista taloutta. Tällainen keino olisi SDP:n esittämä kiky-sopimuksessa työntekijöiden kontolle siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen korotuksen siirto takaisin työnantajille.

– Se olisi julkisen talouden kannalta neutraali toimi, mutta parantaisi palkansaajien ostovoimaa.

Lindtman korostaa, että nykyisessä julkisen talouden tilanteessa kaikkien toimien pitää olla julkista taloutta vahvistavia.

– Epäilenpä, että miljardien suurituloisia hyödyttävät veronkevennykset eivät ole mahdollisia, Lindtman sanoo kokoomuksen kaavailemaan ”työmiljardiin viitaten”. Tosin kokoomuskin aikoo rahoittaa ansiotuloverotuksen keventämisen muilla veroilla.

ONKO kiky-maksujen siirto työnantajien kontolle aito vaihtoehto ansiotulojen veronalennuksille hallitusneuvotteluissakin, koska asia on myös työmarkkinajärjestöjen käsissä?

– Totta kai se on aito vaihtoehto. Yhtä selvää on se, että asia tarvitsee valmistelua yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, Antti Lindtman sanoo.

Lindtman huomauttaa, että Suomessa nyt koettu ostovoiman lasku on historiallinen kymmenien vuosien perspektiivillä. Samalla yritysten on ennustettu maksavan tänä keväänä erittäin isoja osinkoja.

– Jos nyt ei ole aika parantaa ostovoimaa, voidaan kysyä, milloin aika sitten on? Jokainen voi vetää itse johtopäätöksen, mahdollistaako tällainen VM:n tilannekuva miljardien suurituloisia hyödyttäviä veronkevennyksiä. Meidän mielestämme ei. Sen vuoksi tarjoamme oikeudenmukaista ja talouden kannalta kestävämpää vaihtoehtoa.

Saarikko nosti esiin menoja nostattavat indeksit hyvinvointialueille, eläkkeisiin ja koulutukseen. Tuoreessa talousohjelmassaan kokoomus on esittänyt indeksien kasvun jarruttamista. Puolue hakisi tällä peräti miljardin säästöjä. Muun muassa sosiaaliturvatuet ovat indeksisidonnaisia.

Lindtmanin mukaan SDP:n talousohjelman lääkkeisiin ei kuulu sosiaaliturvasta, hyvinvointialueilta tai koulutuksesta leikkaaminen.

Kokoomus hakisi sote-palveluista miljardin euron säästöjä. Indeksien kohdalla puolue ei puhu leikkauksista vaan indeksien kasvun jarruttamisesta. Petteri Orpon mukaan indeksijarru ei koske eläkkeitä, koulutusta eikä turvallisuutta.

– Kun puhutaan indekseillä säästämisestä, kyllähän silloin puhutaan tosiasiassa leikkauksista. Jos ajatellaan koulutusta, siitä leikkaaminen on tulevaisuuden kasvun leikkaamista… Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamisessa otetaan riski, että tullaan vain siirtäneeksi leikkauspainetta tuleviin vuosiin sairauksien hoitamiseen. Kun kuuntelee hyvinvointialueiden viestejä ja kun katsotaan, mikä hoitovelka edelleen on koronan jäljiltä, enpä ole kuullut, että siellä olisi kovin paljon leikattavaa. Päinvastoin hoitojonoja on purettava, jotta kustannukset eivät entisestään kasva tuleville vuosille, Lindtman sanoo.

– Pelkäänpä, että kokoomuksen leikkauspaketilla ajaudutaan ojasta allikkoon. Kuuden miljardin leikkauspaketti ei ole mitään kynsisaksilla napsimista, vaan silloin tarvitaan leikkuupuimuria eikä koulutusta ja osaamista tuskin voi välttää, hän uskoo.

Kokoomus aikoo tasapainottaa julkista taloutta kuudella miljardilla ensi vaalikaudella. Talousohjelmansa mukaan se
se tasapainottaisi sitä vauhdittamalla talouskasvua, nostamalla työllisyysastetta, toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia sekä karsimalla julkisen sektorin vähiten tärkeitä menoja.

PETTERI Orpo on sanonut, että koulutus ja osaaminen ovat ”erityissuojeluksessa” seuraavalla vaalikaudella. Hän ei kuitenkaan ole vastannut suoraan kysymykseen, voisiko koulutuksesta siitä huolimatta leikata. Lisäksi Orpon mukaan myös kuntien valtionosuudet pitää arvioida.

– Näyttäisi siltä, että puheet, ettei koulutuksesta leikata, ovat asettumassa uuteen valoon, jos kokoomuksen indeksileikkuri on iskemässä myös kuntien valtionosuuksiin. Jos heillä on aikomus ulottaa heidän indeksisääntönsä niihin, kyllä suurin osa kuntien menoista tänä päivänä on koulutusta, varhaiskasvatusta ja sivistystä. Tässä suhteessa puheet erityissuojeluksesta näyttävät asettuvan uuteen valoon. Varmaan olisi reilua nyt kertoa, mihin kaikkialle nämä indeksileikkaukset hyvinvointipalveluihin ja sosiaaliturvaan iskevät.

Vihreät nosti tänään koulutuksen kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle. Puheenjohtaja Maria Ohisalon mukaan vihreät ei lähde hallitukseen, jos koulutuksesta leikataan euroakaan.

– SDP:n linja on tässä hyvin selkeä. Koulutuksesta säästäminen söisi kasvun eväitä. Sen vuoksi sopeutukset pitää hakea muualta kuin koulutuksesta, Antti Lindtman sanoo.