Sen turvin oppositio aikoo tuoda keskiviikkona käsittelyyn lakiesityksen sopimuksettoman EU-eron torjumisesta.

Lakiesityksessä pääministeri Boris Johnsonia vaadittaisiin anomaan EU:lta lykkäystä brexitin määräpäivään 31. lokakuuta. Johnson sanoi äänestystuloksen ratkettua, että jos lakiesitys menee läpi, hallitus aikoo esittää parlamentin hajottamista ja ennenaikaisten vaalien järjestämisestä.

Hallituksen sisäisten lähteiden mukaan vaalipäivä olisi todennäköisesti 14. lokakuuta.

– Se merkitsisi lisää jahkailua, lisää viivytyksiä, lisää epäselvyyttä. Ja se tarkoittaisi, että EU voisi itse päättää, kuinka kauan tämä maa pysyy EU:ssa.

– En halua vaaleja, mutta jos kansanedustajat äänestävät huomenna (keskiviikkona) neuvottelujen lopettamisen puolesta ja viivyttävät jälleen brexitiä turhaan jopa vuosilla, on se ainoa tapa ratkaista tämä.

Pääministeri on jo aiemmin sanonut, ettei aio missään olosuhteissa pyytää EU:lta uutta lykkäystä.

Ei ole kuitenkaan varmaa, että hallituksen esitys uusista vaaleista menee keskiviikkona läpi, sillä se vaatii kahden kolmasosan enemmistön.

Opposition työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn sanoi vastauksessaan Johnsonille, että uudet vaalit sopivat hänelle, kunhan lakiesitys sopimuksettoman EU-eron estämiseksi menee ensin läpi.

Opposition esityksen läpimeno vaati kapinaa Johnsonia vastaan oman puolueen sisällä, ja lopulta peräti 21 konservatiivien kansanedustajaa äänesti opposition esityksen puolesta. Heidän joukossaan olivat entinen valtiovarainministeri Philip Hammond ja parlamentin pitkäaikaisin kansanedustaja, vuodesta 1970 parlamentissa istunut Kenneth Clarke.

Johnson oli uhannut etukäteen, että häntä vastaan äänestävät erotetaan konservatiivipuolueen parlamenttiryhmästä. Hallitus myös toteutti uhkauksensa, sillä pian äänestystuloksen varmistuttua hallitus alkoi erottaa kapinallisia edustajia. BBC:n hallituslähteet vahvistivat, että kaikki 21 erotetaan.

Hallituksen ratkaisu merkitsee sitä, että nämä edustajat istuvat parlamentissa jatkossa sitoutumattomina. Johnsonin hallituksella on tästä eteenpäin parlamentin alahuoneessa selkeä vähemmistö, vain 289 edustajaa. Vielä tiistaina Johnsonilla oli 311 edustajaa ja yhden edustajan enemmistö.

Johnson menetti enemmistönsä jo parlamentin brexit-keskustelun aluksi, kun konservatiivien edustajan Phillip Lee loikkasi brexitiä vastustavien liberaalidemokraattien riveihin. Lee sanoi erokirjeessään, että konservatiivipuolue on joutunut populismin ja englantilaisen nationalismin ”kaksoistaudin” riivaamaksi.

Hallituksen päätös erottaa kapinalliset edustajat sai odotetusti sekä tukea että pöyristyneitä kommentteja.

– On hyvin pitkäaikainen käytäntö, että kansanedustaja joka vie vallan omalta hallitukseltaan ja antaa sen oppositiolle, joutuu pois ryhmästä, sanoi konservatiivipuolueen johtoon kuuluva kansanedustaja James Cleverly.

– Tämä on virallisesti konservatiivipuolueen loppu. Luojan kiitos, että lähdin pois ajoissa, tviittasi sitoutumaton kansanedustaja Heidi Allen, joka erosi konservatiiveista helmikuussa.

Erotettujen joukossa oli entinen oikeusministeri David Gauke.

– Ensimmäistä kertaa 14 kansanedustajavuoteni aikana äänestin konservatiiveja vastaan, ja minut on nyt erotettu. Jos tämäniltainen esitys olisi hävitty, sopimukseton brexit olisi ollut lähes väistämätön. Tämä ei luultavasti ollut hyvä valinta urani kannalta, mutta tämä oli oikea valinta, Gauke tviittasi.

Johnson suututti monet omankin puolueensa kansanedustajat viime viikolla, kun hän ilmoitti määräävänsä parlamentin kuuden viikon istuntotauolle. Heinäkuun lopussa pääministerinä aloittaneen Johnsonin katsottiin kohuratkaisullaan haluavan estää parlamentin yritykset torjua sopimukseton EU-ero.

Parlamentti piti tiistaina ensimmäisen istuntonsa kesätauon jälkeen ja jää istuntotauolle jo ensi viikolla. Uusi istuntokausi alkaa vasta 14. lokakuuta.

Keskiviikkoon käsittelyyn tuleva lakiesitys pakottaisi Johnsonin pyytämään brexitin lykkäystä tammikuun loppuun asti, jos erosopimusta ei ole hyväksytty lokakuun 19. päivään mennessä. 17.–18. lokakuuta ohjelmassa on EU-huippukokous.

Corbynin mukaan keskiviikon lakiesitys voi olla viimeinen mahdollisuus estää ”kaoottinen” kova brexit.

Pian tiistai-illan äänestystuloksen ratkeamisen jälkeen Britannian hallitus ilmoitti kahden miljardin punnan eli noin 2,2 miljardin euron lisärahoituksesta brexitin hoitamiseen. Hallituksen tiedotteen mukaan keskiviikkona kansanedustajille kerrotaan, että nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu käytettäväksi Britannian lähdettyä EU:sta muun muassa rajavartijoihin ja satamainfrastruktuuriin.

Johnson on vakuuttanut toistuvasti, että yrittää saada EU:n kanssa erosopimuksen aikaiseksi. EU on kuitenkin toistanut kantaansa siitä, että edellisen pääministerin Theresa Mayn neuvottelemaan erosopimukseen ei enää kosketa. Johnsonille tuo diili ei kuitenkaan käy, joten sopimukseton brexit on näyttänyt koko ajan todennäköisemmältä.

Parlamentin pitkäaikaisin kansanedustaja Kenneth Clarke, joka nyt erotettiin konservatiivien ryhmästä, sanoi että Johnson ei aidosti ole yrittänyt neuvotella sopimusta EU:n kanssa.

– Hän ei selvästikään yritä saada sopimusta. Varmasti hän mielellään tekisi sellaisen, jos hän uskoisi saavansa oikeistolaiset kannattajansa hyväksymään sen, mutta hän on nyt kaivautunut asemiinsa. Hän olettaa jo, että edessä on sopimukseton ero, koska hän ei voi saada konservatiivien oikeaa laitaa hyväksymään sopimusta, Clarke sanoi BBC:lle.

Clarke kutsui nykyistä hallitusta konservatiivien kaikkien aikojen oikeistolaisimmaksi.