Pääkirjoitukset
11.5.2016 21:01 ・ Päivitetty: 11.5.2016 09:55
Paasikiven oppi ei ole vanhentunut – Suomen ja Venäjän välillä on yhä 1300 kilometrin raja
Hallituksen tilaama Nato-selvitys ei sisältänyt merkittäviä uusia näkökohtia. Neljä asiantuntijaa olivat päätyneet samansuuntaisiin päätelmiin taustoistaan riippumatta. Kaksi oli aikaisemmin tunnettu Nato-jäsenyyteen kielteisesti ja kaksi myönteisesti suhtautuvina.
Selvityksen merkittävin anti liittyi siihen, miten Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut liittyivät toisiinsa. Suomella ja Ruotsilla on kohtalonyhteys. Mikäli toinen muuttaa turvallisuuspoliittista asemaansa, toisen on vaikea olla seuraamatta sitä. Jos Suomi tai Ruotsi haluavat liittyä Natoon, se pitäisi tehdä yhdessä.
Kohtalonyhteys on kiistatta olemassa. Suomen on hankala olla Naton ulkopuolella jos Ruotsi liittyy. Presidentti Sauli Niinistö huomautti, että Suomen on siitä huolimatta tehtävä itse oma päätös omista lähtökohdista. Näinhän sen pitää ollakin. Toisin sanoen emme voi jättää asiaa Ruotsin päätettäväksi.
Itsenäinen päättäminen on itsestään selvää myös siksi, että kaikkien mielestä Natoon liittyminen edellyttää kansanäänestystä, myös Ruotsissa. Tähän sisältyy tietysti sellainen riski, että kansat päättävät sillä tavalla väärin, että toinen päättää liittyä ja toinen ei. On pohdittava miten tämän riskin kanssa eletään ja edetään.
On huomattava, että Naton kannatus Ruotsissa on ainakin viime viikon gallupin perusteella kasvussa ja suosiotaan kasvattanut opposition porvari-allianssi liputtaa avoimesti jäsenyyden puolesta.
Sosialidemokraateille Nato ei sinänsä ole mikään mörkö.
Suuria turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ei oikein voi tehdä ilman, että ajatellaan Venäjää. Paasikiven oppi ei ole sillä tavalla vanhentunut, etteikö 1300 kilometrin rajaa Suomen ja Venäjän välillä olisi olemassa. Selvityksessä viitattiinkin Venäjän politiikan arvaamattomuuteen ja sen vaikutukseen Itämeren turvallisuusympäristössä. Vähemmän on keskusteltu Naton piirissä olevista arvaamattomuustekijöistä. Esimerkiksi meneillään oleva Yhdysvaltojen presidentinvaali herättää kysymyksiä myös Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin osalta.
Lisää aiheesta
Sosialidemokraateille Nato ei sinänsä ole mikään mörkö. Länsi-Euroopan demaripuolueet olivat aikanaan perustamassa sotilasliittoa ja monet sosialidemokraatit ovat olleet Naton johtotehtävissä. Suomen SDP oli sotien jälkeen pitkään ulkopoliittisessa paitsiossa. Suurelta osin tämä johtui siitä, että puolue piti kiinni pohjoismaisesta ja länsieurooppalaisesta suuntauksesta, eivätkä Neuvostoliiton kommunistit voineet sietää SDP:n peräsimessä Suomen sodanaikaista voimahahmoa Väinö Tanneria.
Nato-selvityksessä todettiin, että Venäjä reagoisi rajusti, jos Suomi ja Ruotsi luopuisivat liittoutumattomuudesta. Vähemmän on puhuttu siitä, että Venäjä voisi itsekin vaikuttaa asiaan. Jos sen etujen mukaista on, että Suomi ja Ruotsi pysyvät liittoutumattomina, se varmaankin pyrkii olemaan provosoimatta toisenlaista ilmapiiriä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.