– Päätös antaa työrauhaa monelle yrittäjälle ja on siksi tärkeä. Koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia pitäisi muuttaa pysyvästi niin, että vasta pidempi maksuviive antaisi mahdollisuuden hakea yritystä konkurssiin, työmarkkinajohtaja Janne Makkula (kuvassa) Suomen Yrittäjistä esittää tiedotteessa.

Eduskunta muutti keväällä konkurssilakia siten, että koronakriisiin joutuneet yritykset saatiin pelastetuksi turhilta konkursseilta. Velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei pystynyt maksamaan velkojaan viikossa velkojan maksukehotuksesta.

Suomen Yrittäjät esitti aikoinaan muutosta ja toivoi sille jatkoa, kun kriisi pitkittyi. Muutos oli alun perin voimassa lokakuun loppuun. Nyt sitä jatketaan tammikuun 2021 loppuun. Presidentti vahvisti lakimuutoksen torstaina.

– Toki myös esimerkiksi erilaisilla tuilla ja verottajan myöntämillä maksujärjestelyillä on ollut vaikutusta.

Velkoja voi edelleen hakea velallista yritystä konkurssiin, jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan laskujaan.

Yrittäjien mielestä koronakriisin hätäratkaisujen jälkeen konkurssilakia kannattaa muuttaa pysyvästi.

– Viikon aikajakso maksukehotuksesta maksuun on aivan liian lyhyt. Se ei vastaa konkurssilain pääsääntöä, jonka mukaan konkurssikelpoisuuteen vaaditaan pidempiaikainen kykenemättömyys maksaa velkojaan, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Yrittäjistä sanoo.

Hänen mukaansa konkurssiolettaman kannattaisi olla kuukausi tai kaksi. Yrittäjäjärjestö toivoo lakiin lisäksi lisäystä, että maksukyvyttömyysolettaman voisi torjua, jos velallinen osoittaa maksukyvyttömyyden olevan tilapäistä esimerkiksi koronaviruksen tai siihen verrattavissa olevan pandemian johdosta.

Yrittäjien mukaan konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitaan muita keinoja, joiden avulla tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä autetaan.

– Yritysperinnän kuluille pitää asettaa hallitusohjelman mukaisesti euromääräiset ylärajat. Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla kulukatto asetettaisiin koronakriisin vuoksi väliaikaisesti. Muutoksen pitää tulee kuitenkin olla pysyvä, sillä kenenkään talousahdingolla ei pitäisi päästä rikastumaan, Toivonen sanoo.

Maksuhäiriömerkinnät puolestaan vaikeuttavat yritystoimintaa, haittaavat uuden yrityksen perustamista ja ajavat pahimmillaan yrityksiä konkurssiin.

– Kannattaa pohtia tallennusaikojen lyhentämistä. Lisäksi on tärkeää miettiä, miten yrittäjäksi haluava voisi saada käyttöönsä yrityksen tarvitsemat pankkitilit, vakuutukset ja teleliittymät, vaikka hänellä olisi vanhoja maksuhäiriömerkintöjä. Oikeus peruspalveluihin pitää taata riippumatta aikaisemmista maksuvaikeuksista, Toivonen korostaa.

Palveluntarjoajien suojaksi voitaisiin Yrittäjien mielestä edellyttää, että peruspalvelut saa käyttöönsä vain asettamalla vakuuden tai maksamalla palvelut etukäteen.

– Saamiemme tietojen mukaan tällä hetkellä esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt eivät myönnä palveluita edes etukäteismaksua vastaan.

Laki kaupallisten sopimusten maksuajoista määrää, että yritysten välinen maksuaika ei saa olla yli 30 päivää, elleivät yritykset sovi asiasta nimenomaisesti.

– Laki ei toimi, sillä erityisesti suuret yritykset venyttävät omia maksuaikojaan pienempiin yrityksiin nähden yksipuolisilla ilmoituksilla. Tarvitsemme viranomaisen valvomaan lain noudattamista. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi luonteva, Toivonen sanoo.