Politiikka
13.9.2024 16:30 ・ Päivitetty: 13.9.2024 16:26
Päivi Räsänen palaa neuvosnimityksestä nousseen kohun taustoihin: Minä en tätä kiistaa aiheuttanut
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvokseksi valittiin eilen oikeusasiamiehensihteerinä työskentelevä Pirjo Kainulainen, vaikka valiokunta oli esittänyt äänin 9-8 tehtävään varatuomari Ismo Tuomista.
Kansliatoimikunnassa vaaka kääntyi Kainulaisen eduksi äänin 4-3, hallituspuolueiden voimin.
Oppositiossa kansliatoimikunnan päätöstä on pidetty ennenkuulumattomana ja asian on nähty politisoituneen.
Kansliatoimikunnassa virkaan esitettiin Kainulaista. Esityksen tehnyt eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari perusteli tätä sillä, että Kainulaisella on Tuomista laajempi lainsäädäntökokemus ja paremmat yhteistyöedellytykset viran hoitamiseen.
Pelttarin mukaan hän ei kokenut asiassa poliittista ohjausta.
Kakkoseksi jääneelle Ismo Tuomiselle oli jo ehditty tehdä jopa työhöntulotarkastus. Aikanaan pitkään sosiaali- ja terveysministeriössä työskennellyt Tuominen muistetaan tiukasta alkoholipoliittisesta linjasta, jossa korostui alkoholin aiheuttamien haittojen torjuminen.
Lienee selvää, että liberaalia alkoholipolitiikkaa ajavassa kokoomuksessa ei ole muisteltu linjaa kiitollisuudella.
HALLITUSPUOLUEISTA Tuomisen puolesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli äänestänyt kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen.
Räsäsen sooloilun onkin katsottu (Helsingin Sanomat) saaneen hallituksen ryhtymään poikkeukselliseen junttaukseen.
HS kertoi myös, että Räsänen sai aikoinaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan paikkansa, vaikka se olisi kuulunut laskennallisesti perussuomalaisille. Suuret puolueet jakavat välillä pienille puolueille valiokuntapaikkoja tasapuolisuuden nimissä.
Räsänen toteaa Demokraatille, ettei tiedä, millä perusteilla kansliatoimikunta on valintansa tehnyt.
Hän muistuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan haastatelleen sekä Kainulaisen että Tuomisen.
– Molemmathan olivat erittäin päteviä ja hyviä vaihtoehtoja. Minulla ei ole mitään moitteen sanaa Pirjo Kainulaista kohtaan. Hänestä tulee varmasti erittäin hyvä virkamies. Mutta Ismo Tuominen oli vain ansioluetteloltaan selkeästi paras. Hänellä on tähän tehtävään soveltuvia virkavuosia, kokemusta lainvalmistelusta ja hän oli myös haastattelussa erittäin vakuuttava, Räsänen näkee.
– Minä en koe, että tämä oli mikään poliittinen tai mikään hallitus-oppositio-linjan valinta, koska eduskunnan virkamiehethän palvelevat kaikki puolueita tasapuolisesti. Hallitukset vaihtuvat ja virkamiehet pysyvät. Mutta kyllähän tämä menettely oli hyvin poikkeuksellinen eikä minulla ole tietoa kaikista perusteista, joita sen takana on.
Räsänen toteaa, että hänen kokemuksensa pitkältä ajalta Tuomisesta on ollut se, että tämä on erittäin yhteistyökykyinen ihminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassakaan ei tullut muuta esiin.
Iltalehden tietopyynnöllä saama nimitysmuistio kertoo, miksi Kainulaisen katsottiin olevan Tuomista soveltuvampi valiokuntaneuvoksen tehtävään.
HALLITUSPUOLUE kokoomus lähetti Intiasta asti kansanedustajansa varmistamaan kansliatoimikunnan äänestystulosta.
Räsänen ei halua kommentoida kokoomuslaisten edesottamuksia.
– Omalla kohdallani ajattelin, että minun mielestäni se, että jos vaikkapa virkamiehellä on erilaisia mielipiteitä, ei se saisi virkaan valitsemiseen vaikuttaa. Virkamiesten tulee tietysti tehdä työtään poliittisen johdon alaisuudessa, poliittisia päätöksiä noudattaen. Minulla on se käsitys, että näin on Tuominen toiminut. Näin varmasti myös Kainulainen toimii.
Räsänen sanoo kiistävänsä tulkinnan, että hän olisi aiheuttanut nimityssopan.
– Minä olen toiminut tässä juuri sen mukaan mielestäni niin kuin kansanedustajan tulee valiokunnassa toimia. Ei tämä ole mikään hallitus-oppositio-kysymys. Ei hallitusohjelmassa tai missään hallituksen neuvotteluissa ole millään tavalla linjattu, ketä valitaan virkoihin.
Hän muistuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön olleen Tuomisen takana.
Pidätkö demokratian kannalta onnistuneena, että valiokunta haluaa itselleen enemmistöllä Tuomisen ja sen jälkeen kansliatoimikunta jyrää päätöksen?
– Tämä on poikkeuksellista. Tietysti, kyllähän kirjan mukaan kun mennään, kansliatoimikunnalla on se viimekätinen päätösvalta. Ei se sinänsä demokratian vastaista ole. Kansliatoimikunnan voimasuhteet ovat ne, mitkä ovat ja kansliatoimikuntaankin on eduskunta valinnut demokraattisesti edustajat. Mutta ainakaan sen 30 vuoden aikana, jolloin itse olen ollut kansanedustajana, ei ole käynyt sellaista tilannetta, että olisi näin toimittu.
Onko ollut tilannetta, jossa hallituspuolueiden edustajista yksi kääntää nimitysasioissa valiokunnassa kelkan toiseen suuntaan?
– Minä en muista tilanteita, joissa näitä asioita olisi käsitelty hallitus-oppositio-asioina.
Miksi tämä sitten meni sellaiseksi?
– En tiedä. Tämähän oli minun mielestäni kummallista, että eihän tällaista pitäisi sellaisena käsitellä ja kaiken lisäksi vielä jopa ennen, kun oltiin edes haastateltu näitä ihmisiä.
RÄSÄSEN mukaan hänen valintaansa ei vaikuttanut näkemys alkoholipolitiikasta.
– En tiedä, oliko se sitten joillakin muilla. Sitä voisi heiltä kysyä, mutta minulla se ei ollut.
Räsänen painottaa edelleen, että uskoo Kainulaisen tekevän työtään samalla etiikalla ja arvoperustalla kuin Tuominenkin olisi tehnyt.
Räsänen toteaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan päätymisestään, että aina paikkoja valittaessa tapahtuu sovittelua. Sillä tavoin eduskunnan pienet ryhmät saavat myös varsinaisen valiokuntapaikan.
Oliko perussuomalaisista kiinni, että sinä nimenomaan pääsit sosiaali- ja terveysvaliokuntaan?
– Ei, tai ei minulla ole ainakaan semmoista tietoa. Minä en ole ollut itse niissä neuvotteluissa mukana. Nehän menevät niin, että ryhmien puheenjohtajat neuvottelevat paikoista ja sitten ryhmät jakavat itse keskuudessaan saadut paikat. Minä itse valitsin tämän paikan. Ei siinä ollut mitään perussuomalaisilla tekemistä.
Räsänen myöntää kuitenkin, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan paikka on todella tärkeä kristillisdemokraateille.
Olisiko teille käynyt ratkaisu, jossa te ette olisi saaneet sinne omaa edustajaa?
– Pakkohan meidän olisi ollut tyytyä, jos ei olisi saatu, mutta oli meillä monta muutakin paikkaa, joita olisimme toivoneet. Olisi toivottu sivistysvaliokuntaa ja niin edespäin.
Räsänen sanoo myös, ettei valiokuntapaikkoihin liittynyt sen kummempaa dramatiikkaa.
HALLITUS on hiljattain päättänyt aloittaa valmistelun enintään 15-prosenttisten viinien myynnin sallimisesta ruokakaupoissa.
Räsänen sanoo, että hallitusohjelmassa ei ole kirjausta viinien tuomisesta ruokakauppoihin.
– Se on meillä selkeä linja.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.