Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli nostanut suvereniteettirahaston esille jo viime syksynä unionin tilaa käsittelevässä puheessaan ja piti sitä esillä pitkälle tämän vuoden puolelle.

Mitä eurooppalaisen teollisuus- ja innovaatiopolitiikan suunnasta pitäisi juhannusviikon seurauksena päätellä?

Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista näkee ydinkysymyksenä Euroopan talouskysymyksissä yhä Saksan ja Ranskan kyvyn saada aikaan kompromisseja. Molemmat maat kokevat yhteistyön tärkeäksi, mutta samaan aikaan suhde on kroonisesti vaikea.

-  Saksassa on liberaalidemokraatti valtiovarainministeri, mikä tarkoittaa, että jatkuvuutta on nähty hyvinkin paljon Saksan suhtautumisessa näihin isoihin kysymyksiin yhteisvelasta tai euroalueen uudistamisesta, Jokela sanoo.

Saksan lisäksi useat muut maat – Suomi niiden mukana – vastustivat uudella eurooppalaisella yhteisvelalla rahoitetun suvereniteettirahaston perustamista.

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta näkee, että Saksan liberaalidemokraattisen FDP-puolueen valtiovarainministeri Christian Lindner pyrkii nostamaan kannatustaan suorastaan EU-kriittisellä linjalla. Hänen puolueensa on perinteisesti ollut lähellä viiden prosentin äänikynnystä.

-  Se on puolueen selviämisen kannalta ihan kohtalonkysymys, että he pystyvät edustamaan sitä poliittista linjaa, jota he edustavat, Miettinen sanoo.

RANSKAN Emmanuel Macronia Miettinen kuvaa Euroopan ideamoottoriksi, jota Saksa ei pystynyt tällä saralla haastamaan edes vahvan liittokanslerinsa Angela Merkelin aikakaudella. Nyt Saksan sisäpoliittinen tilanne laittaa Saksan painamaan jarrua yhä lujempaa.

Etenkin Ranskassa on ollut haaveita EU:n yhteisestä ja aiempaa aktiivisemmasta teollisuuspolitiikasta.

Suvereniteettirahasto ei tätä unelmaa täytä. Tämä on mieleinen ratkaisu suomalaispoliitikoille, koska sekä Sanna Marinin (sd.) että Petteri Orpon (kok.) hallitukset ovat vastustaneet uutta eurooppalaista yhteisvelkaa nykytilanteessa.

Silti uusi rahasto on vain toinen osa EU:n vastauksesta siihen, että protektionistinen talouskilpailu maailmalla on kiristynyt.

-  Se on hyvä tietysti pitää mielessä, että tässä EU:n vastauksessa oli ne kaksi osaa. Toinen oli se, että valtiontukisääntöjä höllennettiin ja toinen oli se, että ruvettiin rakentamaan tätä niin sanottua suvereniteettirahastoa, Jokela sanoo.

Valtiontukisääntöjä on päätetty höllätä rajatusti vuoteen 2025 saakka. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager esitteli alkuvuodesta luvut, joiden perusteella Saksan ja Ranskan tuet kattoivat lähes 80 prosenttia kaikista myönnetyistä valtiontuista maaliskuun 2022 sääntöhöllennysten jälkeen.