Valinnanvapauteen sisältyy liiton mielestä monia riskejä, jotka ovat ristiriidassa useiden keskeisten sote-uudistuksen tavoitteiden, kuten perhepalveluiden integraation, syrjäytymisen ehkäisyn ja palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden kanssa.

Perheet hyötyvät kaikille perheille tarjottavista palveluista ja pitkäkestoisesta asiakassuhteesta neuvolaan, liitto muistuttaa.

– Valinnanvapaus heikentää merkittävästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mahdollisuuksia, johon sote-uudistuksella kuitenkin erityisesti halutaan panostaa, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Tarvitaan myös hoidon jatkuvuutta, tuttuutta ja sille rakentuvaa luottamuksellista hoitosuhdetta. Ilman sitä on lähes mahdotonta tunnistaa tarpeeksi varhain erilaisia tuen tarpeita sekä tukea psykososiaalisissa ongelmissa ja syrjäytymisriskissä olevia perheitä.

Lehtomäki on huolissaan siitä, miten valinnanvapausmallissa käy Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen (Lape) muutosohjelmaan kuuluvan perhekeskustoimintamallin toteuttamisen, jonka perustana ovat neuvolapalvelut.

– Toimintamalli on uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun.

Perhekeskustoimintamallin toteuttaminen tulee liiton tiedotteen mukaan ehdottomasti turvata sote- ja maakuntauudistuksessa, sillä nykyiset perhepalvelut ovat hajanaiset ja organisaatiolähtöiset, tieto ei kulje, eivätkä ammattilaiset tee riittävästi yhteistyötä.

Terveydenhoitajat ovat tärkeitä ammattilaisia myös lastensuojelun ketjussa, ja siihen tarvitaan riittävät toimintamahdollisuudet. Terveydenhoitajille kertyy laaja-alaisesti tietoa perheen tilanteesta säännöllisissä terveystarkastuksissa.

– Tietoa ei kuitenkaan kerry samalla tavalla, eikä sitä pystytä hyödyntämään, jos vanhemmat, esimerkiksi pelätessään lastensuojelun toimenpiteitä, vaihtavat palvelujen tuottajaa ja toimipistettä vuoden välein. Avunsaannin viivästyminen voi olla kohtalokasta lapselle ja perheelle ja hitaan reagoinnin seuraukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen, Lehtomäki jatkaa.

Kustannusten hillintää voidaan säästöpaineissa hakea palveluiden keskittämisestä, jolloin niiden saavutettavuus matalalla kynnyksellä heikkenee.

– Neuvolapalvelut on ehdottomasti säilytettävä lähipalveluina, Lehtomäki sanoo.

Neuvoloiden tarjoamat kotikäynnit ovat perhekeskeisenä työmuotona perheille todellinen lähipalvelu, joiden hyödystä on vahva tutkimusnäyttö.

– Kotikäynnit tukevat terveydenhoitajan ja perheen välistä tärkeää hoidon jatkuvuutta. Valinnanvapauden myötä on kuitenkin todellinen riski, että niihin ei muun muassa pidentyneiden matkojen ja lisääntyvän ajan tarpeen vuoksi ole nykyisessä määrin mahdollisuuksia ja resursseja, puheenjohtaja Lehtomäki toteaa.