Ulkomaat
3.1.2026 13:04 ・ Päivitetty: 3.1.2026 14:22
Professori: Yhdysvaltain isku Venezuelaan tulkitaan todennäköisesti laittomaksi hyökkäykseksi
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta arvioi, ettei Yhdysvaltain iskulle Venezuelaan näytä löytyvän mitään YK:n peruskirjan mukaista perustetta.
Teivainen sanoo STT:lle, että tässä mielessä iskua lienee oikeutettua pitää laittomana. Hän uskoo, että iskua tullaan todennäköisesti kutsumaan laittomaksi hyökkäykseksi.
- Siltä se näyttää, mutta en mielelläni anna kauhean hätiköityjä juridisia tulkintoja, Teivainen lisää.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen demokraattisenaattori Ruben Gallego kutsui iskua laittomaksi viestipalvelu X:ssä aamupäivällä Suomen aikaa.
Suomessa taas oppositiopuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoi tiedotteessaan alkuiltapäivästä, että Yhdysvaltain toimet Venezuelassa ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Ulkovalloista ainakin Venäjä ja Iran ovat tuominneet iskun.
Teivainen toteaa, että kansainvälisen oikeuden lisäksi iskun laillisuutta määrittävät Yhdysvaltain omat lait ja sisäpoliittiset säännöt. Hän kuitenkin sanoo, että vaikka kongressi ei ole julistanut sotaa, vastaavassa tilanteessa on oltu Yhdysvalloissa aiemminkin.
Lisää aiheesta
- Ei tässä mitään valtavan poikkeuksellista ole viime aikojen maailmanhistorian suhteen, hän muotoilee.
YHDYSVALLAT teki sotilaallisen iskun Venezuelan pääkaupunkiin Caracasiin lauantain vastaisena yönä paikallista aikaa. Presidentti Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat otti iskussa Venezuelan presidentin Nicolas Maduron vaimoineen vangeiksi ja vei nämä pois maasta.
Yhdysvaltain on viime aikoina epäilty suunnittelevan Venezuelaa itsevaltaisesti hallitsevan Maduron syrjäyttämistä voimatoimin.
Trumpin hallinto on syyttänyt Maduroa huumeiden salakuljetuksesta ja niin kutsutusta narkoterrorismista Yhdysvaltoja vastaan. Trump on aiemmin uhannut, että maa saattaa tehdä iskuja Venezuelaan.
Yhdysvallat lisäsi viime vuoden varrella laivastonsa sotilaallista läsnäoloa Karibianmerellä. Yhdysvallat on tehnyt syyskuun alun jälkeen alueella useita iskuja veneisiin, joiden se on sanonut liittyvän huumeiden salakuljetukseen.
Asiantuntijoiden mukaan myös veneiskut ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia.
ISKU ei tullut Teivaisenkaan mukaan lopulta suurena yllätyksenä. Hän ei tosin pidä huumeiden vastaista taistelua hyökkäyksen ainoana motiivina.
Yksi iskun taustalla oleva vaikutin on hänen mukaansa ollut Maduron hallinnon syrjäyttäminen ideologisista syistä.
- Erityisesti kuubalaistaustaisella Yhdysvaltain ulkoministerillä Marco Rubiolla on ollut halua vallanvaihtoon autoritaarisessa Venezuelassa jonkinlaisen demokratisaation tai ideologisen vakaumuksen nimissä, Teivainen sanoo.
Venezuelassa on myös aitoa laajaa tyytymättömyyttä Maduron hallintoa kohtaan. Teivainen sanoo, että tämä voi kummuta niin aineellisten olosuhteiden heikentymisestä kuin ihmisten vapauden puutteesta. Näitä molempia esiintyy hänen mukaansa Venezuelassa.
Teivainen pitää myös lähestulkoon varmana, että Maduron hallinto on syyllistynyt merkittävään vaalivilppiin erityisesti viime vaaleissa.
Toinen syy Yhdysvaltain iskulle ovat Teivaisen mukaan Venezuelan öljyvarat. Hän sanoo, että erityisesti maan opposition näkyvin edustaja, rauhannobelisti Maria Corina Machado, on korostanut puheissaan Yhdysvaltojen uusia mahdollisuuksia hyötyä venezuelalaisesta öljystä, jos Maduron valtakausi päättyy.
- Lisäksi yhtenä syynä on Kiinan läsnäolon heikentäminen Latinalaisessa Amerikassa. Maduron Venezuelalla on ollut näkyvästi lämpimät suhteet Kiinaan, vaikka niitä on alueella toki muillakin mailla, Teivainen kertoo.
TEIVAINEN huomauttaa, ettei Yhdysvaltojen toiminta Venezuelassa ole poikkeuksellista. Esimerkiksi hyvin vastaava tapaus oli Yhdysvaltain hyökkäys Panamaan loppuvuodesta 1989.
- Siinä nimenomaan Panaman johtaja Manuel Noriega otettiin kiinni ja poistettiin valtiovallasta. Siellä oli tietysti taustalla Panaman kanava, mutta myös huumeasialla sitäkin iskua aika vahvasti perusteltiin, Teivainen kertoo.
Tosin Venezuela on sotilaallisesti paljon vahvempi kuin Panama tuolloin. Teivainen sanoo, että muun muassa tästä syystä Yhdysvaltojen laajempi maihinnousu Venezuelaan ei olisi Trumpille täysin läpihuutojuttu, vaikka sotilaallisesti Yhdysvallat onkin kaikilla mittareilla täysin ylivoimainen hyökkääjä.
- Siellä saattaa olla kykyä sellaiseen vastarintaan, että yhdysvaltalaisia sotilaita kuolisi maihinnousussa. Venezuelassa on maan omien asevoimien lisäksi monia Maduroon kytkeytyviä aseellisia jengejä, jotka pystyisivät harjoittamaan jotain kenties ideologis-isänmaallista vastarintaa, Teivainen pohtii.
Yhdysvaltalaissotilaiden palaaminen kotiin sinkkiarkuissa olisi Trumpille sisäpoliittisesti kova pala. Teivainen sanoo, että Trump on nimenomaan kritisoinut aiempia maan presidenttejä sekaantumisesta ”kaukaisiin sotiin” ja muihin aseellisiin konflikteihin.
- Ehkä siis tällainen nyt nähty täsmäoperaatio voisi vielä olla niissä rajoissa, että Trump pystyisi sen perustelemaan kannattajilleen, Teivainen pohtii.
Teksti: STT/Eetu Halonen
Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 16.22.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.