Turva – Hymy

Puolet vähemmän vaalirahaa, puolet enemmän kansanedustajia – Tutkija avaa SDP:n naisten menestystä

Kuva: Jari Soini
Kuvassa SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru, Joona Räsänen ja Sirpa Paatero.

Vaalirahoitusjärjestelmä ei kohtele puolueita ja poliitikkoja tasa-arvoisesti, kertoo eduskuntavaalikampanjoita käsittelevä uutuuskirja.

Miesehdokkaiden kampanjoiden keskimääräinen rahoitus on noin 20 prosenttia suurempi kuin naisten. Vaalirahoitus suosii aivan erityisesti porvaripuolueiden varakkaita miehiä.

Yhdistysten antama tuki jakautui myös hyvin epätasaisesti SDP:n mies- ja naisedustajien kesken vuoden 2015 vaaleissa. Miehet saivat keskimäärin 16 930 euroa, mutta naiset vain 7 020 euroa.

SDP ei niinkään saa rahaa yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä, vaan pikemmin ammattiyhdistysliikkeeltä. Tosin kirjaan Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 kirjoittanut Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo huomauttaa, että sosialidemokraattien ammattiyhdistysliikkeeltä saama vaalirahoitus on ollut laskussa.

Vaikka naiset saavat puolet vähemmän vaalirahoitusta, heidän osaamiseensa ja asiantuntemukseensa luotetaan vahvasti. Puolueen kansanedustajista peräti 22 on naisia ja vain 13 miehiä.

Duunari-identiteetti on ahtaalla.

Erkka Railo selvittää, miten sosialidemokraatit on 1990-2000-luvulla identifioitunut vahvasti puolueena, joka puolustaa hyvinvointivaltiota.

– Ja julkisen sektorin hyvinvointivaltion alat ovat vahvasti naispuolisia, ja tässä SDP:n politiikka ja julkisen sektorin naisvoittoiset alat ovat ikään kuin löytäneet toinen toisensa, Railo sanoo.

Tämä kehitys on Railon mukaan tukenut SDP:n kannatusta tilanteessa, jossa miespuolisia duunareita on menetetty.

SDP:n äänestäjistä vuoden 2015 vaaleissa enemmistö oli naisia. Suomessa on myös tutkittu, että naisäänestäjät luottavat eniten vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n naisehdokkaisiin.

Toisaalta, kun valtaosa miehistä äänestää miehiä, vuoden 2015 vaaleissa naisista omaa sukupuolta äänesti vain 52 prosenttia. Valtaosalle naisista ehdokkaan sukupuoli ei ole enää merkittävä ehdokkaan valintaperuste.

Erkka Railo pohtii myös ”duunari-identiteettiä”. Hänen mukaansa myönteiselle duunari-identiteetin kokemiselle on yhteiskunnassa tällä hetkellä vähän tilaa.

– On siirrytty uusliberaaliin kauteen, joka tarkoittaa sitä, että rahan ansaitsemisesta on tullut ehkä hiukan liikaa ihmisarvon mittari. Meille tarjotaan jatkuvasti esimerkiksi televisiossa ja aikakauslehdistössä normia, jossa selvästi ylemmän keskiluokan elämäntapa on tavoiteltava ja hyvä. Sellaisessa ympäristössä työväenluokkainen identiteetti on todella ahtaalla tai melkein tekisi mieleni sanoa, että sitä on tänä päivänä vaikea tunnistaakaan. Identiteetti, jossa käsillä tehtävä tai ruumiillinen työ olisi itsessään arvokasta, tuntuu olevan vähän kadoksissa, Railo toteaa.

Reaktiona tähän voi olla Railon mukaan esimerkiksi se, että äänestetään populisteja.

Tässä näkyy, ettei raha ratkaise kaikkea.

Erkka Railo katsoo, että SDP:n talouspolitiikan pitkä linja on ollut satsata avoimeen kansainväliseen talouteen. Se on voinut olla hyvää talouspolitiikkaa Suomelle kokonaisuutena. Sen rinnalla esiin piirtyy myös globalisaation nurja puoli.

– Rakennemuutoksen seurauksena tehtaita on laitettu kiinni ja työpaikat ovat joskus lähteneet ulkomaille ja työpaikkoja syntyy sellaisille korkeakoulutetuille aloille, jossa miespuolisilla hiukan heikomman tason koulututetuilla ihmisillä ei ole mahdollista menestyä.

Railon tuntuma SDP:n istuvien kansanedustajien osalta on se, että jos vaalirahoitus olisi jakautunut tasaisemmin naisten ja miesten kesken, naisten osuus kansanedustajista olisi vieläkin suurempi kuin nyt.

– Tässä näkyy toisaalta myös se, että se raha ei ratkaise kaikkea, Railo muistuttaa.

On selvää, että vaalirahoitusta pitäisi jakaa tasapuolisesti. Muutoin tasa-arvo ei toteudu.

– Mutta yhtä lailla suuri ongelma suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä on se, että puolueet ovat niin eriarvoisessa asemassa siinä, kuinka paljon rahaa niillä on käytettävissä. Meillä herkästi keskustellaan siitä, kuinka paljon sosialidemokraateilla on rahaa käytettävissään. Tässä unohdetaan se, että kokoomuksella, RKP:llä ja keskustalla on talouspolitiikassa sen kaltaista uskottavuutta, osaamista ja kontakteja, joiden avulla niiden on aika helppo kerätä rahaa yrityksiltä.

Porvaripuolueet pystyvät tällaisia järjestämään.

Railo toteaa, että jotkut kirjaan haastatellut porvaripuolueiden kansanedustajat sanoivat, että he olisivat saaneet enemmänkin rahaa kerättyä, mutta eivät tohtineet ottaa.

– Talousseminaarien järjestäminen on hyvä tapa kerätä rahaa. Lippuja myydään esimerkiksi 500–700 eurolla kappale. Porvaripuolueet pystyvät tällaisia tilaisuuksia järjestämään. Yritykset ovat niistä valmiita näin paljon maksamaan.

– Mutta esimerkiksi vasemmistoliitosta minulle sanottiin, että siellä ei pystytyä tällaisia tilaisuuksia järjestämään. Todennäköisesti heillä ei ole sellaista uskottavuutta tai kontakteja, joiden avulla he saisivat yrityksiä osallistumaan.

Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.